Ulkoministeri Soini ehdottaa filippiiniläisten hoitajien tuomista Suomeen. Yksityisissä hoivalaitoksessa (Pelimanni ja Jalava) tapahtuneet laiminlyönnit johtuivat osittain hoitajien vähäisyydestä. Hoitajia ei palkattu säästösyistä tai heitä ei ollut saatavilla pienellä paikkakunnalla. Opetusministeri reagoi asiaan lisäämällä määrärahoja lähihoitajakoulutukseen. Lisäksi soveltuvuustestit tulevat takaisin sote-alan ammatilliseen koulutukseen.

Suomeen on tuotu aiemminkin ulkomaalaisia hoitajia esim. Espanjasta ja Filippiineiltä. Heidän tutkinto päivitettiin, heille annettiin kielikoulutus ja työpaikka, mutta silti vain murto-osa jäi maahan. Heidän rekrytoiminen ja kotouttaminen oli kokonaisuutena kallis hanke ja hyötysuhde jäi vähäiseksi. Suomesta tuli välimaa maihin, kuten Britannia ja Australia, joissa työolosuhteet ja palkkaus ovat paremmat. He eivät palaakaan lähtömaahansa uuden tietotaidon kanssa. Myös meiltä lähtee hoitajia Norjaan ja Ruotsiin hakemaan parempaa toimeentuloa. Suomessa sairaanhoitajaksi voi opiskella myös englannin kielellä, mikä helpottaa ulkomaille lähdön. On tärkeätä pureutua maastalähdön syihin ja saada hoitajamme pysymään kotimaan käytettävissä. 

Muun muassa Tehy ja maailman terveysjärjestö (WHO) ovat linjanneet eettiseen rekrytointiin liittyvät ohjeistukset, jonka mukaan jäsenvaltiot eivät aktiivisesti rekrytoisi hoitajia, niistä maista, missä oma terveydenhuolto on hoitohenkilöstöpulassa. Juuri kehitysmaissa on suurin henkilöstöpula. Filippiineillä hoitajat ovat vientituote ja oman maan terveydenhuolto on ahdingossa. Työntekijöiltä perittäviä välitysmaksuja ja ns. halpatyövoiman lisääminen ei ole hyväksyttävää.

Terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskee omat lait, jotka takaavat potilasturvallisuuden ja palveluiden laadun. Hoitoalalla työskennellään vuorovaikutuksessa potilaan, hoitajien, omaisten ja muiden viranomaistahojen kanssa. On pystyttävä ymmärtämään myös ikäihmisen murresanoja ja hoitamaan asioita puhelimitse. Puutteellinen kielitaito ja ammattikielisanasto voi vaarantaa potilasturvallisuuden. En usko, että ulkomaalaisten massarekrytoiminen toisi pysyviä ja kestäviä ratkaisuja sote-ongelmiimme. Ratkaisut löytyvät kotimaasta kuten kehittämällä henkilöstöpolitiikkaa, johtamista, palkkausta ja työolosuhteita. On ensiarvoisen tärkeätä, että maamme johto herää todellisuuteen ja alkavat tehdä konkreettisiä tekoja vanhustenhoidon kehittämiseksi. Arvokas vanhuus ei toteudu maassamme, jos päättäjät elävät luulossa, että kaikki on hyvin terveydenhuollon kentällä ja vanhustenhoidosta voidaan aina tinkiä. Hoivatyöhön tarvitaan nimenomaan riittvästi koulutettuja ja motivoituneita hoitajia. Se on perusta, mihin rakentuu laadukas ja turvallinen hoivatilanne ja nämä ovat niitä asioita, joista olen puhunut ja tulen puhumaan.