Tammikuussa käydään Suomen ensimmäiset aluevaalit. Vaaleissa valitaan edustus ensimmäistä kertaa muodostettaviin aluevaltuustoihin.

Aluevaaleilla valitulle valtuustolle lohkeaa iso osa kuntien toimenkuvasta sotepuolelta pelastustoimeen. Nämä ovat tähän asti olleet kuntien oman toteutuksen alla, mutta uudistuksen toteutuessa päätösvalta siirtyy aluevaltuustolle.

Aluevaalien heikko kiinnostus uhkaa vakavasti alueellista edustusta. Mikäli kunnissa ei tiedosteta aluevaalien merkitystä tai osittain ymmärrettävästi osoitetaan boikottimielialaa koko uudistusta kohtaan, uhkaa useamman kunnan edustus jäädä tyystin uupumaan. Maakuntakeskusten yliedustus maakunnan väkiluvussa on myös omiaan korostamaan jo entisestään suurten kuntien edustusta.

Hyvinvointialueen päätösvalta vaikuttaa suoraan yksittäisten kuntien lähipalvelujen säilymiseen. Mikään ei takaa valittavan aluevaltuuston tekevän tasapuolista politiikkaa yksilöllisten kuntien tarpeet tai toiveet huomioiden. Mikäli palvelujen keskittäminen on hyvinvointialueen edustajien enemmistön tahto, kuka puolustaa sitä kuntaa, jonka edustajaa ei valtuustosta löydy?

Jo nimensä puolesta ”hyvinvointialue”, sekä ”demokratiarahaksi” nimetty piilopuoluetuki, jota kaikessa hiljaisuudessa on suunniteltu maksettavaksi jokaisesta valitusta edustajasta, ovat omiaan vähentämään kansalaisten uskoa edustukselliseen demokratiaan. Voidaankin kysyä, rakennetaanko aluevaaleissa hyvinvointialuetta vai hyväveliverkoston jatketta.

Antti Moisander

Pirkanmaan maakuntavaltuutettu

Julkaistu PS-lehdessä 10/2021