Suomen kuntien lakisääteiset palvelut kokevat suuren myllerryksen, kun suuri osa palveluista siirtyy kuntien järjestysvastuulta hyvinvointialueille. Alueeseen kuuluvat 23 kuntaa luovuttavat suurimman osan verotuloistaan ja vastuistaan 1.1.2023 Pirkanmaan hyvinvointialueelle. Tämä luo uusia mahdollisuuksia järjestää ja kehittää toimintaa niin, että se palvelee koko alueen asukkaita vähintään yhtä hyvin kuin nyt, ja mahdollisuuksien mukaan jopa paremmin kuin nyt. Seuraavaksi esitän erilaisia mielestäni järkeviltä kuulostavia tapoja mennä eteenpäin. Pirkanmaan hyvinvointialueen tärkeimpiä tavoitteita:

TL;DR:

– Palveluiden pitäminen ihmisten lähellä.

– Parempaa johtamista ja vakituisten työsopimusten solmimista sijaisuuksien sijasta.

– Vanhanaikaisten digitaalisten järjestelmien päivittäminen nykyajan odotuksia vastaavaksi.

– Hoito- ja tutkimuskäytäntöjen yhtenäistäminen, myös yhteistyössä muiden hyvinvointialueiden kanssa.

– Kriittisesti tarkastellaan tarpeellisten kirjausten määrää ja potilastekstien laajuutta.

Pidemmin ilmaistuna:

– Palvelut järjestetään mahdollisimman lähellä ihmisiä niin, että ylimäärinen matkustelu maakunnassa pystytään minimoimaan. Perusterveydenhuolto pysyy kunnissa, mahdollisimman lähellä ihmisiä. Erikoislääkäripalvelujen osalta esimerkiksi ortopedin on mielekkäämpää pitää vastaanottoa Hämeenkyrössä kymmenelle potilaalle silloin tällöin, jolloin vain yksi ihminen kulkee. Vs. jokainen ihminen erikseen kulkisi Tampereelle, jolloin kulkemista syntyy kymmenen kertaa enemmän.

– Pirkanmaa voisi toimia suunnannäyttäjänä potilastietojärjestelmien ja tiedon varastoinnin suhteen. Ei ole mielekästä, että näin pienessä valtakunnassa käytetään lukemattomia erilaisia järjestelmiä ja tietoa varastoidaan kukin millä tavalla. Ehdotan, että Pirkanmaa kehittää avoimen lähdekoodin potilastietojärjestelmän korvaavaan vanhentuvat järjestelmät. Hanketta voitaisiin markkinoida valtakunnallisesti ja yrittää saada mahdollisimman moni hyvinvointialue mukaan. Myös tallennetun tiedon varastointi pitää suunnitella ja standardoida uudestaan hyviä käytänteitä noudattaen niin, että tiedosta riippumatta voidaan sitä hyödyntäviä ohjelmia vaihtaa ja päivittää tarpeen mukaan.

– Dokumenttipilven/dokumenttiversiohallinnan käyttöönotto maakunnallisesti

– Hoitokäytännöt pitää yhtenäistää niin, että jokainen saa samanlaista hoitoa asuinkunnasta riippumatta, jos näin ei vielä ole. Pyörää ei kannata keksiä uudestaan, eli jokaisessa kunnassa tai maakunnassa ei kannata miettiä kukin tahollaan samoja asioita erikseen, vaan tässäkin asiassa mieluusti yrittää saada muita maakuntia mukaan niin, että hoitokäytänteistä sovitaan mahdollisimman laaja-alaisesti koko Suomen alueella. Jos valtio ei saa itse asioita hoidettua kuntoon, niin maakuntien pitää hoitaa ja edistää asiat oma-aloitteisesti. 

– Potilaspaikkojen jakaminen maakunnallisesti potilaan niin halutessaan, esim. jos Ikaalisissa on ruuhkaa, ja Pirkkalassa tilaa, niin potilas voitaisiin hoitaa muualla. Tämä myös hoitajan ja lääkärin aikojen kanssa. Tämä valitettavasti lisää ylimääräistä kulkemista, mutta tasaa kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaa maakunnallisesti, jos jossain päin on ruuhkaa ja jossain hiljaisempaa. Parempi on, että ihminen saa tarvittaessa hoitoa, kun että hoito viivästyy. Näin myös valtakunnallisiin hoidon tavoiteaikoihin on helpompi vastata.

– Tukipalvelujen yhtenäistäminen ja kehittäminen niin, että esim. tavanomaisissa hammas- ja luustokuvantamistutkimuksissa voi käydä halutessaan joustavasti ilman ajanvarausta jonottamalla haluamassaan toimipisteessä maakunnan alueella, Fimlabin tyyliin. Maakunnallisesti ilmoittautuminen tutkimuksiin ja lääkärille voidaan toteuttaa esimerkiksi yksityisten palveluntarjoajien tyyliin vastaamalla tekstiviestiin, kun potilas on paikalla. Vaihtoehtona myös automaatti, joka kirjaa potilaan paikalla olevaksi kela/henkilökorttia tms. näyttämällä. Ajanvaraus myös mahdollinen esim. puhelimitse tai internetin kautta.

– Tiedustella muilta maakunnilta yhteistyöhalukkuutta yhteisen tutkimusten kuva-arkiston käyttöä varten. Tutkimukset ovat yksi tärkeimmistä välineistä erilaisten vaivojen ja sairauksien selvittelyssä, eikä ole mielekästä, että näitä erilaisia kuva-arkistoja on näin pienessä valtakunnassa niin järkyttävän monta. Hinnoittelu olisi toteutuvien kulujen mukaan käyttöperustaisesti. Tähän pitää kaikki mahdolliset maakunnat ja yksityiset toimijat saada mukaan, ja Pirkanmaan pitää toimia aloitteen tekijänä, jos kukaan muu ei siihen halua tai kykene. Ihmisten saama hoito suoraviivaistuu ja helpottuu, kun tietoja ei tarvitse pallotella kädeltä toiselle, vaan kaikki pallot löytyvät samasta korista kaivelemalla.

– Hyvinvointialueen pitää lobata valtiovallan suuntaan terveydelle haitallisten aineiden verotuksen korottamista. Mm sokeri ja suola esim. 50€/kg haittavero. Tällöin tuotteen hinta heijastaisi paremmin sen aiheuttamia kansanterveydellisiä haittavaikutuksia, ja kannustaisi käyttämään näitä maltillisemmin. Samaan tapaan kuin päästöoikeudet, tupakka- ja alkoholiverot ym. Jos valtiovalta päätyy laillistamaan muita huumaavia aineita, kuten kannabiksen, kokaiinin tms. niin niille lobataan esim. alkaen 50000€/kg haittavero.

– Eutanasian lobbaus valtiovallan suuntaan.

– Henkilökunnan hyvinvointia pitää mahdollisuuksien mukaan kehittää. Palkkauksen nostaminen budjetin ollessa mitä on voi olla vaikeaa, mutta esim. Henkilökuntaedun tarjoaminen maakunnallisesti 300-400€/v liikuntaan, kulttuuriin ym. Lounasedun tarjoaminen henkilökunnalle. Esihenkilöiden ja johtamisen kehittäminen niin, että heidän tekonsa ja päätöksensä tuntuvat rivityöntekijöiden mielestä järkevämmiltä ja mielekkäämmiltä. Tähän ei ole tarjota konkretiaa minulla.

– Henkilökunnan kierto vapaaehtoisuuteen perustuen, eli esim. lääkäri, sairaanhoitaja, röntgenhoitaja ym. voivat tarpeen mukaan lähteä sijaistamaan toisen kunnan alueelle poissaolon tms. vuoksi. Tästä maksetaan matkakorvaukset sijaiselle ja matkustaminen luonnollisesti on palkallista työaikaa. Sijaishaut esim. kesäksi ja muiden lomien ajaksi voitaisiin hoitaa keskitetysti, niin jokaisen paikan ei tarvitsisi erikseen pyörittää sijaistenhakurumbaa. Tärkeintä toki on vakinaistaa kaikki sijaiset, joiden tarve on pysyvä, esim. jos maakunnan alueella on 20 sairaanhoitajan sijaista kuukaudesta ja vuodesta toiseen (luku täysin keksitty), niin se tarkoittaa sitä, että maakunnassa pitäisi olla 20 vakituista työsuhdetta enemmän.

– Sijoitustoiminta. Jos alue saa edullista lainaa, niin eikö sitä kannattaisi käyttää esim. pitkäjänteiseen pääomasijoittamiseen kohtuullisella 5-7% tuotolla?

– Kiinteistön ja omaisuuden kunnossapito. Tämä nyt on itsestäänselvää. Miksi esim. yksityisten asunto-osakeyhtiöiden kunnossapito on pääosin ongelmatonta, kun taas ongelmallisia julkisen vallan omistamia kiinteistöjä on jatkuvasti uutisissa Pirkanmaallakin? Kiinteistöjä pitää pitkäjänteisesti remontoida ja pitää kunnossa.

– Varmasti on olemassa myös pitkä lista kaikkia muita osa-alueita joihin pitää kiinnittää huomiota. Ylläolevat ovat ne, jotka minulla tulevat mieleen, ja niissäkin on jo ihan kiitettävästi työnsarkaa tarjolla.