Viranomaiset voivat lähettää vaaratiedotteita meidän kaikkien radioihimme ympäri Suomea. Tämä on takuulla tarpeellinen ja hyvä järjestelmä, mutta sen löperö käyttö vie siltä huomioarvon.

Ajoin eilen illalla kotia kohti. Päivä oli vietetty urheilullisissa merkeissä jopa siinä määrin, että kytkintuntumassa oli kipeällä koivella hieman hakemista. Kotimatkaa kuitenkin säesti pirteän kesäinen metallimusiikki, jota kaupallinen radiokanava ystävällisesti suostui minulle tarjoilemaan.

Sitten tapahtui jotain, joka on tapahtunut jo monta kertaa: radiosta pärähti kulumaan viranomaisten vaaratiedote. Vaaratiedote katkaisee radio-ohjelman riippumatta siitä, mitä kanavaa kuuntelee. Joten se siitä musiikista.

Aiemmin nämä vaaratiedotteet ovat kertoneet mm. Vaasassa liikkuneesta karhusta, joka sitten lopulta paljastuikin koiraksi.

Aiempiin kokemuksiin pohjaten kuuntelin tiedotetta pari sanaa, ja pian siellä mainittiinkin sanat ”Sallan alueella..”…

Tämän jälkeen sammutin koko mölytoosan. Kuvio meni samalla tavalla kuin viimeksikin: vaaratiedote ei tarjonnut minulle mitään informaatiota, vaan jotain täydellisesti minua koskettamatonta häiriötä musiikin kuunteluun.

Pohdin hetken asiaa ja päätin kuunnella tiedotteen loppuun. Kyllä, meitä helsinkiläisiäkin autolilijoita katsottiin tarpeelliseksi varoittaa siitä, että juomavesi on keitettävä yli 900 kilometrin päässä, Sallan kunnassa. Valtakunnan tolkullisten kielilakien mukaisesti tiedote tietenkin annettiin vielä ruotsiksikin, vaikka Sallassa asuu kokonaista 9 kappaletta ruotsinkielisiä ihmisiä.

Vaaratiedotteet menettävät arvonsa

Jo aiempien karhu-olikin-koira -tiedotteiden kohdalla julkisuudessa on useaan kertaan ihmetelty, miksi tiedotteet pitää lähettää valtakunnallisesti, vaikka kyse olisi kuinka paikallisesta asiasta. Viranomaisia on asiasta jonkin verran kiusattukin, mutta ainakin tuossa mainitussa koira-karhu -tapauksessa Pohjanmaan poliisilaitoksella asiaan suhtauduttiin lehtijutun mukaan varsin ylimielisesti.

Minusta tuntuu, että viranomaiset eivät oikein käsitä, mitä turhien ja millään tavalla itseä koskettamattomien vaaratiedotteiden lähettäminen tekee koko vaaratiedotejärjestelmälle. Yleinen ajattelu tuntuu olevan, että vaarasta on hyvä tiedottaa varmuuden vuoksi, eikä se haittaa, jos siitä tulee tiedotettua saman tien vaikka koko Suomea.

Tämä ajattelu on totaalisen väärä, ja täysin irrallaan viestinnän arkitodellisuudesta.

Nyky-Suomen ihmiset elävät informaatioähkyssä. Tietoa on tarjolla liikaa ja kaikesta. Mitä enemmän jotakin viestintäväylää pommitetaan, sitä pienemmäksi sen painoarvo muuttuu.

Jokainen, joka saa päivittäin kymmeniä sähköpostiviestejä, tuntee tämän ilmiön erittäin hyvin. Käänteisesti viestintäväylä taas saa enemmän huomiota ja painoarvoa, jos sitä käytetään harvemmin. Jos haluan tavallista sähköpostia enemmän huomiota asialleni, lähetän tekstiviestin. Jos haluan todella vedota ihmiseen, kirjoitan käsin vanhanmallisen kirjeen. Niitä en ole montaa elämässäni kirjoittanut, mutta tiedän, että ne luetaan varmasti. Ne on tarkoitettu tositilanteisiin, kuten pitäisi olla vaaratiedotteidenkin.

Tämän infoähkyn vuoksi minäkin käänsin radiokanavani pois päältä heti vaaratiedotteen alkaessa. Mitä enemmän koira-karhu -tiedotteita jaellaan ihmisten radiohin, sitä herkemmin nuo radiot jatkossa napsahtavat pois päältä myös muilta.

Kun tarkemmin ajattelee, tuollaisten tiedotteiden lähettäminen voidaan nähdä myös koko turvajärjestelmää nakertavana sabotaasina. Tämä asia pitäisi ottaa vakavasti.