Talvisodan alla maamme puolustusvoimat silloisen nimityksen mukaisesti puolustuslaitos, moitti toistuvasti eduskunnan budjettikäsittelyssä puolustusmäärärahojen pysymistä alhaisella tasolla, siitä huolimatta, että tilanne kansainvälisesti oli jo kärjistynyt. Tänään, 77 vuotta myöhemmin, kuten puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg antoi ymmärtää, olemme jälleen kerran tilanteessa, jossa meidän ympärillä sotilaallinen toiminta entisestään tiivistyy, mutta me ’’olemme palanneet sille tasolle, joista lähdimme vuonna 2011 laskemaan’’. Tässä hän viittaa niistä 200 miljoonasta, jotka leikattiin puolustusvoimauudistuksen aikana vuonna 2011. Tämä summa myöhemmin palautettiin, mutta sekin vähitellen vuosien siirtymäajassa.

Puolustusvoimien komentajamme mukaan sotilaallinen painopiste on siirtynyt Itämerelle. Venäjä on jopa kolminkertaistanut sotilaallista läsnäoloa Itämeren alueella viimeisten vuosian aikana. Tämä entisestään nostattaa turvallisuus dilemman mietinnöt keskiöön, strategisessa ajattelussa.

Nykyisessä Naton selvityksessä kävi ilmi, että mahdollinen Suomen Nato jäsenyys tarkoittaisi poikkeuksellisen suurta muutosta puolustusmenoihin. Puolustusmenot nousisivat yli neljänneksellä, nykyisestä 2.69 miljardista aina 3.41 miljardiin, mikä vastaisi numeroissa noin 730 miljoonaa. Toisin sanoen, vaikka meillä olisi Naton 5 artikla suojana (hyökkäys yhtä jäsenvaltiota kohtaan tulkittaisiin hyökkäykseksi kaikkia liiton jäsenvaltioita vastaan) meidän itse tulisi huolehtia maanpuolustuksesta ja sen kantokyvystä kohdata mahdolliset uhkakuvat, huolehtia mm. maamme koskemattomuudesta, huoltovarmuudesta, hybridisodankäynnin tunnistamisesta.

Hypoteettisesti ajateltuna, jos tämä asetelma pitää paikkansa logiikkani mukaan se tarkoittaisi, että meillä on vielä suurempi tarve puolustusmenojen suuruuden kasvattamiseen, kuin 3.41 miljardiin euroon, sillä meillä ei ole 5 artiklan mukaista suojaa. Näin ollen yksi asia on täysin selvä, nykyisen kansainvälisen tilanteen kautta katsottuna, meidän on tuettava entistä enemmän maamme puolustusta antaen resurssien kasvattamisen kautta uudet mahdollisuudet suoriutua asianmukaisesti ja ammattimaisesti sille velvoitetuista tehtävistä.

Joukkorakenteiden vahvistamiseksi, niiden modernisoimiseksi ja ennen kaikkea niiden sotilaallisten manööverien monikertaisemiseksi puolustusvoimamme ovat hankkimassa uusia taistelukoneita, sekä ilmavoimille, että merivoimille. Uudistus tarve on todellinen ja välttämätön, joka olisi vastaus nykyiselle huolestuneelle turvallisuuspoliittiselle kehitykselle, samalla välttäisimme Talvisotaa edeltävien vuosien kaltaiset historialliset virheet. Siksi toivon kannatusta puolustusmäärärahojen tuntuvalle korottamiselle. ’’Ennaltaehkäisemisen aspekti on meille elintärkeä elementti’’.