Aluelautakunnat päättämään reuna-alueiden asioista

Oulun kouluverkkoselvitys toi esiin demokratian ongelman. Kuntalaisia kuultiin niissä kaupunginosissa, joissa lukio aiottiin lakkauttaa. Viesti alueen asukkailta päättäjille oli selvä: Emme halua luopua lukioista. Viesti meni kuin kuuroille korville ja Kiimingin, Oulunsalon, Laanilan, Merikosken sekä Pateniemen lukiot on määrä lakkauttaa.

Laanila, Merikoski ja Pateniemi sijaitsevat kantakaupungin alueella ja taloudelliset, yhdyskuntarakenteelliset sekä identiteetilliset vaikutukset ovat erilaiset näiden lukioiden osalta verrattuna Kiimingin ja Oulunsalon lukioihin.

Mielestäni asia ei edennyt oikeudenmukaisesti, eikä etenkään alueen asukkaiden tahdon mukaisesti Kiimingin ja Oulunsalon kaupunginosissa. Alueen ihmisille annettiin mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon, mutta mitään vaikutusta kouluverkkoselvitykseen sillä ei ollut. Kyseisiä lukioita ei huomioitu vaihtoehdoissa muutoin kuin kuoliniskulla.

Osallistuminen on kansalaisoikeus. Suomen perustuslain mukaan kansanvaltaan sisältyy oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Valtuustolla on velvollisuus huolehtia kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Kuntalain mukaan valtuuston on pidettävä huoli siitä, että kunnan asukkailla on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kuntalaki on luonteeltaan mahdollistava, eli valtuustolle jätetään harkittavaksi se, miten asiat järjestetään.

Oulun kaupunkiin on luotu kuntalaisille lain vaatima vaikuttamiskanava. Yhteisötoiminnan keskiössä on 21 alueellista yhteistyöryhmää, joissa alueen asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa oman asuinalueensa asioihin. Yhteistyöryhmissä on mukana asukkaita, asukasyhteisöjä, yhdistyksiä, järjestöjä ja luottamushenkilöitä. Näiden lisäksi mukana on julkisten ja yksityisten palveluiden edustajia, kuten koulut, päiväkodit, nuorisotoimi, kirjasto, seurakunta ja alueen yrittäjiä.

Lisäksi Oulussa on järjestetty ”Oulun raadit” 2014 ja 2015. Asukkaiden kannalta tärkeiden päätösten edellä ja joskus jopa tehtyjen päätösten jälkeen, on järjestetty info- sekä keskustelutilaisuuksia.

Oulun kaupunginhallitus tulee esittämään valtuustolle, että valtuutettujen lukumäärä säilyy ennallaan tulevallakin valtuustokaudelle. Valtuutettujen määrä on nykyisellään 67. Uuden kuntalain mukainen valtuutettujen minimi määrä Oulun kokoisessa kaupungissa on 59. Valtuuston päätös vähimmäismäärää suuremmasta lukumäärästä tai aiemman päätöksen muuttamisesta on ilmoitettava oikeusministeriölle vaalivuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä eli vuoden 2016 loppuun mennessä.

Painetta vähentää valtuutettujen määrä asettaa tuleva maakuntahallinto, joka astunee voimaan kesken tulevan valtuustokauden. Tällöin kunnilta siirtyy noin puolet tehtävistä maakunnalle. Mikäli valtuutettujen määrä vähennettäisiin, tarkoittaisi se käytännössä Oulun tapauksessa sitä, ettei kaupungin reuna-alueille enää riittäisi ”omia” valtuutettuja. Tämä vähentäisi reuna-alueiden vaikuttamisen mahdollisuuksia oleellisesti. Nykyisenlainen yhteisötoiminnan malli ei turvaa uskottavaa vaikuttamisen mahdollisuutta, vaikka onkin paljon tyhjää parempi. Valtuutettujen määrä tulee erittäin todennäköisesti pienenemään maakuntahallinnon voimaan tulon jälkeisellä valtuustokaudella ja tähän tulisi varautua hyvissä ajoin.

Edellämainitusta seikoista johtuen on demokratian rakenteita syytä muuttaa Oulussa. Kuntalaisaloite on yksi asukkaiden vaikuttamiskanava. Aloiteoikeus perustuu kuntalakiin, jonka mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Nykyiset esitykset demokratian rakenteesta ovat lyhytnäköiset ja riittämättömät takaamaan kaikkien oululaisten todellisen vaikuttamisen mahdollisuudet asuinalueellaan. Nykyisessä esityksessä otetaan kantaa vain valtuutettujen määrään.

Oulun kantakaupungista selkeästi erillään oleviin keskuksiin tulee perustaa aluelautakunnat, jotka vastaavat kokonaisvaltaisesti ainakin seuraavista palveluista: lukio, perusopetus, kulttuuri, päivähoito, kotihoito. Aluelautakunnat tulisivat seuraaviin kaupunginosiin:

– Haukipudas (Haukipudas, Martinniemi, Jokikylä, Kello, Kalimeenkylä)

– Kiiminki (Kiiminki, Huttukylä, Alakylä, Hannus, Jääli, Välikylä)

– Ylikiiminki (Ylikiiminki, Vesala, Vepsä, Vuotto, Nuoritta, Jolos)

– Yli-Ii (Yli-Ii, Jakkukylä, Tannila, Pahkala)

– Oulunsalo (Oulunsalo, Kylänpuoli, Salonpää)

– Sanginsuu (Sanginsuu, Ulkosanki, Sanginjoki, Lapinkangas, Madekoski, Juurusoja, Pikkarala, Hangaskangas)

Päätettävässä aluejaossa tulee huomioida alueen asukkaiden toiveet sekä esitykset vastuunalaisista palveluista ja edellä esitetty aluejako on vain suuntaa antava.

Kuntalaisaloitteen voi käydä allekirjoittamassa osoitteessa https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/2796. Mikäli kuntalaisaloitteen allekirjoittaa 2% kunnan äänioikeutetuista, tulee kunnanvaltuuston käsitellä aloite kuuden kuukauden kuluessa. Oulussa on noin 150 000 äänioikeutettua, joten kuntalaisaloitteeseen vaaditaan noin 3000 allekirjoitusta.

Jari-Pekka Teurajärvi (ps.)

0408073847

teurajarvi@hotmail.com

www.teurajarvi.net

TIEDOTE julkaistu mm. Oulu-lehdessä 25.5.2016 (verkko) ja 28.5.2016 (printti)

LÄHTEET

Oulun kaupungin yhteisötoiminta

KALEVA: Kouluverkkoselvitys suosittelee Ouluun seitsemän lukion mallia

KALEVA: Kaupunginhallitus haluaa pitää valtuutettujen määrän ennallaan Oulussa

Kuntalaki

Valtuutetun käsikirja 2013-2016 (ISBN 978-952-5801-61-3)