Eläketurvakeskuksen (ETK) vuonna 2022 julkaisemassa ennusteessa arvioitiin vuoden 2025 eläkevarojen sijoitustuotoiksi 11 miljardia euroa (mrde), kun ne todellisuudessa olivat 19,8 mrde.

Varallisuuden määräksi ETK ennusti samana ajankohtana 250,3 mrde, niiden ollessa 290 mrde. Sijoitustuotoissa oli kuitenkin laskua, sillä aiemmin eli vuonna 2024 ne olivat 23,2 mrde. Johtuuko lasku riskisijoituksista? Mene ja tiedä.

ETK:n ennuste eläkeyhtiöiden rahavarojen määräksi vuonna 2050 on 274,9 mrde, kun omat laskelmani kertovat niiden olevan merkittävästi enemmän eli 530 mrde.

Ynnäilyni perustuu seuraaviin lukuihin. Vuosittaisiksi eläkemaksuiksi (yritykset ja työntekijät) arvioin 30 mrde ja eläkkeitä maksettaisiin 40 mrde vuodessa. Vuosittaiset sijoitustuotot olisivat 20 mrde (riskisijoituksista huolimatta). Tällöin eläkevarojen määrä olisi vuonna 2050 jopa 530 mrde. Täytyy myös muistaa, että harva suurten ikäluokkien eläkeläinen nauttii eläkettä enää vuonna 2050.

Edellä olevat luvut tiedostaen, rohkenen edustaa näkemystä, ettei tulevia eläkkeitä ole syytä leikata, vaikka Talouspolitiikan arviointineuvosto sitä edellyttää.

Sanomattakin on selvää, ettei nyt maksettaviin eläkkeisiin voida puuttua, koska niillä on perustuslain suoja. Toisaalta eläkkeet ovat kansankielellä ilmaistuna myöhennettyä palkkaa, kuten osuuskaupan bonus on myöhennettyä alennusta.

Olen jo aiemmin todennut, että eläkeleikkauksia vaativat ovat unohtaneet, että eläkkeitä on vuosikymmenien saatossa leikattu useasti. Pääministeri Kalevi Sorsan (sdp) hallitus sai aikaan vuonna 1977 ns. puoliväli-indeksin, pääministeri Paavo Lipposen (sdp) hallitus heikensi vuonna 1996 eläkkeitä ns. taitetulla indeksillä ja pääministeri Antti Rinne (sdp) tiputti viime hallituskauden alussa 1,1 %:n indeksikorotuksen 0,4 %:iin.

Meitä työeläkkeellä olevia rasittaa yli 47 000 vuosiansiolla ns. raippavero (5,85 %), josta on osin aiheutunut, että maksamme enemmän veroa kuin työssä olevat samansuuruisesta tulosta.

Otanpa pari esimerkkiä. Jos työeläkkeellä olevan ja työntekijän vuositulo on noin 54 000 euroa, niin työntekijä maksaa siitä veroa keskimäärin 21,6 % ja eläkeläinen 32,8 %. Erotus 11,2 %. Jos molempien tulot ovat noin 97 000 euroa vuodessa, niin työntekijän vero on siitä on 28,2 % ja eläkeläisen 41,3 %. Ero 13,1 %.

Summa summarum. Edellä kertomani luvut kertovat, ettei tulevien eläkeläisten eläkkeitä tarvitse leikata ja että me nykyiset eläkeläiset maksamme vuosittain yli 10 % enemmän veroa kuin työntekijät saman suuruisesta vuositulosta.

KAUKO TUUPAINEN

Jyväskylä