Afganistan vaikuttaa jälleen Aasian maanosan kehityssuuntaan.

Talibanin teokraattinen ja autoritäärinen hallinto vaikuttaa toimillaan naapurivaltioiden turvallisuuteen merkittävästi, kun se on alkanut ohjata veden määriä pohjoisessa ja lännessä.

Näiden vaikutuspiirissä olevat maat Uzbekistan, Turkmenistan, Tadjikistan ja Iran ovat pulassa veden suhteen.

Pienet keski-Aasian maat eivät ole solmineet mitään sopimuksia Afganistanin kanssa ja kansalaisten hätä voi ajaa näiden maiden autoritääriset johtajat kovempiin otteisiin. Rajakahakoita on käyty ainakin Tadjikistanin kanssa ja muut varoitelleet vakavasta kriisistä.

Iran on taas syyttänyt talibania vesisopimuksen rikkomisesta, joka näkyy sotilaallisen voiman lisääntymisenä rajalla ja kahakat ovat yleistyneet. Iranissa on myös n. 4 miljoonaa afgaanipakolaista, mikä lisää rajaprovinssin turvallisuuden heikentymistä ja vesipula entisestään kasvattaa jännitteitä.

Pakolaisista on muodostunut taakka Iranissa, sekä Afganistanissa.

Tämä on myös otollinen maaperä terroristijärjestöille molemmin puolin rajaa.

Pakistanin kanssa on taas merkittäviä ongelmia ns. Durandin linjan kanssa. Tämä historiallisesti kiistanalainen rajaveto tapahtui siirtomaa aikoihin, jota Afganistan ei ole koskaan tunnustanut täysin. Nyt kiistat ovat kärjistyneet niin, että ilmaiskut, tykistö ja droonit ovat käytössä. Tapauksessa Intia tukee Afganistania ja Kiina Pakistania.

Afganistanilla ei kuitenkaan ole sotilaallista voimaa vielä ruveta rajoja siirtämään.

Afganistan tunnetaan myös maailman suurimmista mineraalivaroistaan. Näiden suhteen se on “Saudi-Arabia mineraaleilla”. Tämä on ollut rasite mutta antaa neuvottelu mahdollisuuden mineraaliriippuvaisten, kuten Kiinan ja kosiskelevan Venäjän suhteen.

Afganistanista on tullut Kiinasta merkittävästi talousriippuvainen ja uiguurit sen alueella pidetään kurissa, jotta epävakaus ei leviä Kiinan puolelle. Tämä on ehto yhteistyölle.

Tulevaisuudessa rajoja voidaan ruveta siirtämään voimalla ja Afganistanilla on tässä pelimerkit ja tilaisuus siihen.

Sopimus Venäjän kanssa takaisi sotilaallisen raskaan kaluston saannin, johon Venäjän sotatalous on keskittynyt tällä hetkellä täydellä teholla ja vaihtoehtoinen sotateollisuuden alas ajaminen ei ole näköpiirissä.

Mikäli raskaasti aseistettu Afganistan toteutuu tulevaisuudessa, niin se voi epävakauttaa naapureitaan veden avulla, ostaa palveluita mineraalisopimuksilla ja siirtää rajojaan omalla sotilaallisella voimalla.

Taistelukokemuksesta ja halusta se tuskin jää kiinni.

Imperiumien hauta voi nousta todelliseksi Aasian kauhuksi.