EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasopimus. Voittiko Yhdysvallat jälleen?

EU ja Yhdysvallat pääsivät 27. heinäkuuta 2025 sopuun kauppaneuvotteluissa, mutta tulos on jälleen kerran osoitus EU:n neuvottelijoiden surkeasta osaamisesta. Sopimus pakottaa EU:n investoimaan 600 miljardia dollaria Yhdysvaltojen talouteen ja ostamaan 750 miljardia dollaria Yhdysvaltojen energiaa, erityisesti nesteytettyä maakaasua (LNG).

Samalla Yhdysvallat asettaa 15 %:n tullit EU:n kuluttajatuotteille, mukaan lukien autot. Tämä on selvä voitto Yhdysvalloille, joka Trumpin talouspolitiikan ohjaamana takoo rahaa, kun taas EU:n jäsenmaat ja niiden kyvyttömät johtajat jatkavat vanhan mantereen taloudellista alamäkeä. EU:n neuvottelijoiden epäonnistuminen on suoraa jatkumoa jäsenmaiden johtajien heikolle kyvylle puolustaa omia etujaan.

Yhdysvallat hyötyy, EU maksaa

Yhdysvaltojen valtiovarainministeriön tuoreet tiedot ovat kylmää luettavaa: tullipolitiikka on tuonut jo yli 100 miljardia dollaria Yhdysvaltojen kassaan, ja arvioiden mukaan tariffit tuottavat vuodessa jopa 300 miljardia dollaria lisää. Tämä raha tulee suurelta osin EU:n kaltaisilta kauppakumppaneilta, jotka alistuvat Yhdysvaltojen sanelemiin ehtoihin.

Suomessa sosialistinen media ja julkisesti rahoitetut analyytikot antavat ymmärtää, että Yhdysvaltojen kuluttajat maksavat tariffien hinnan, mutta tämä on harhaanjohtavaa. 15 %:n tullit eivät automaattisesti tarkoita 15 %:n hinnannousua, sillä yritykset jakavat kustannuksia alentamalla katteitaan tai optimoimalla toimitusketjujaan. Todellinen hintojen nousu tuontitavaralle jäänee noin 1–5 % marginaaliin. Yhdysvaltain talous ei kärsi, vaan päinvastoin vahvistuu, kun bonuksena EU:n rahat virtaavat sen energiasektorille ja infrastruktuuriin.

Sopimus ei sisällä merkittäviä vastineita EU:lle. EU:n sitoutuminen massiivisiin energiaostoihin ja investointeihin Yhdysvaltoihin on yksipuolinen järjestely, joka hyödyttää Yhdysvaltoja samalla kun EU:n talous jää polkemaan paikoilleen. Tämä on häpeällinen osoitus siitä, miten EU:n neuvottelijat eivät kykene puolustamaan jäsenmaidensa etuja.

Miksi EU epäonnistuu neuvotteluissa?

EU:n neuvottelijoiden heikkous heijastaa laajempaa ongelmaa. Unionin sosialistinen ja byrokraattinen järjestelmä tukahduttaa taloudellisen dynamiikan. Jäsenmaiden johtajat ovat kyvyttömiä haastamaan Yhdysvaltojen neuvottelutaktiikoita, jotka Trumpin johdolla ovat armottomia ja omien etujen ajamiseen keskittyviä. EU:n nykyinen hegemonia, joka nojaa ylhäältä ohjattuun direktiivipolitiikkaan ja sosialistisiin ihanteisiin, estää tehokkaan päätöksenteon. Vaikka vaalit ovat juuri olleet, muutosta ei ole näköpiirissä, koska jäsenmaiden poliittinen johto ei uskalla kyseenalaistaa unionin jäykkää rakennetta.

EU:n neuvottelijat eivät ole ainoita syyllisiä. Jäsenmaiden johtajat, jotka asettavat komission neuvottelijat asemiinsa, ovat yhtä lailla vastuussa. Heidän kyvyttömyytensä ajaa omien yritystensä ja kansalaistensa etuja näkyy siinä, miten Yhdysvallat sanelee ehdot ja EU nöyrtyy. Trumpin opit ovat selkeitä. Heikkojen neuvottelijoiden olisi syytä saada potkut. EU:ssa kuitenkin perinteisesti epäonnistumisia palkitaan uusilla mandaateilla.

Ratkaisu on EU:n suunnanmuutos

EU:n on tehtävä täydellinen suunnanmuutos, jos se haluaa välttää alistumisen Yhdysvaltojen talousvoimalle. Tämä tarkoittaa yritysmyönteistä politiikkaa, joka vapauttaa eurooppalaiset yritykset byrokratian kahleista. Konkreettisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi:

1. Direktiivien purkaminen: EU:n on karsittava yritysten toimintaa hankaloittavat direktiivit. Erityisesti ne, jotka lisäävät kustannuksia ilman lisäarvoa. Esimerkiksi ympäristö- ja raportointivelvoitteita on kevennettävä, jotta yritykset voivat keskittyä kilpailukykyyn.

2. Maataloustukien lopettaminen: EU:n budjetista noin kolmannes menee maataloustukiin, jotka vääristävät markkinoita ja ylläpitävät tehottomia rakenteita. Tukien lopettaminen vapauttaa varoja ja pienentää budjettia 25–30 %. Samalla tuontiruoalle asetettaan riittävän korkeat tullit, jotta eurooppalaisten viljelijöiden ja ruoantuottajien toiminta on kannattavaa.

3. Vientitukien salliminen: Jäsenmaat voivat halutessaan myöntää vientitukea omille yrityksilleen itsenäisesti. Tämä lisäisi EU:n yritysten kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla ja vähentää EU byrokratiaa.

4. Neuvottelijoiden uudistaminen: EU:n on otettava oppia Trumpin tavasta palkata ja erottaa neuvottelijoita. Nykyiset kauppaneuvottelijat eivät ole tehtäviensä tasalla, ja heidän tilalleen tarvitaan kovia ammattilaisia, jotka asettavat EU:n edut etusijalle.

EU:sta Yhdysvaltojen alusmaa?

Ilman radikaaleja uudistuksia EU:sta on vaarassa tulla Yhdysvaltojen taloudellinen alusmaa, joka maksaa Yhdysvaltojen vanhojen johtajien aiheuttaman alijäämän. Sopimus osoittaa, miten Yhdysvallat puristaa EU:sta kaiken irti samalla kun EU:n talous kuihtuu. Jopa Ukrainan sodan jatkuminen voi pian näyttäytyä EU:lle ainoana keinona pitää taloutensa pinnalla, koska sotilaalliset menot luovat kysyntää. Tämä on traagista, sillä se vain syventää EU:n riippuvuutta Yhdysvaltojen sotilaallisesta ja taloudellisesta ylivallasta.