Suomessa on eri alueilla onnistuttu erilaisin lopputuloksin kehittämään keskusta-alueita sekä toreja. Positiivisia ja rohkaisevia esimerkkejä on olemassa. Valitettavasti Vaasan alueesta ei aivan näin kuitenkaan ainakaan kaikilta osin voi sanoa. Vuosien varrella alueella on järjestetty erilaisia suunnittelukilpailuja, joilla on ollut tarkoitus kehittää ja elävöittää alueen keskustaa ja erityisesti toria. Kilpailujen todellinen vaikutus on usein jäänyt kovin ohueksi tai lyhytkantoiseksi. Kuluja kilpailuista on kuitenkin aina valitettavasti muodostunut eikä sillä panostuksella ole saatu juurikaan erityisen näkyviä tai aluetta hyödyttäviä tuloksia aikaan.

Vaasan kaupungissa toimii viheryksikkö, joka puolestaan on osaamisellaan todistanut useita kertoja pätevyytensä ja kykynsä kehittää leikki-ja oleskelualueita. Itse olen toivonut, että tuota paikallista voimavaraa käytettäisi enemmän hyödyksi ja resurssit kohdistettaisi heille. Heillä on paras aluetuntemus pitkältä ajalta sekä aito ymmärrys alueen tarpeista. Aluesuunnittelussa jatkuvuus on hyvin keskeinen asia. On tärkeää tuntea myös alueen historiaa sekä samanaikaisesti kyetä näkemään eteenpäin maailman ja tarpeiden muuttuessa. Näin ollen olisi hyvin tärkeää, että kaupunki kohdistaisi resurssit täysimääräisesti viheryksikön käyttöön eikä tuhlaisi niitä erilaisten kilpailujen rahoittamiseen. Kilpailut sinänsä voivat tuoda joskus uusia ja innovatiivisia ideoita, mutta niiden heikkous piilee lyhyessä aikavälissä sekä irrallisuudessa. Nämä samat ongelmat ovat nähtävissä erilaisten tapahtumien järjestämisessä ja niillä elävöittämiseen pyrkimisessä. Toki tapahtumilla on arvonsa ja paikkansa ja on tärkeää, että sellaisia järjestetään, mutta niiden avulla ei kyetä luomaan pysyvää viihtyvyyttä ja elävyyttä keskustoihin. Pysyvät rakenteet ja hyvä suunnittelu ovat kuitenkin niitä kulmakiviä, joiden varaan toiminnallisuutta ja viihtyvyyttä rakennetaan.

Maailma muuttuu jatkuvasti ja kaupunkisuunnittelun on elettävä muutoksessa mukana. Myös väestön ikäjakauma on huomioitava huolellisesti mietittäessä, mitä toimintoja ja kuinka paljon minnekin sijoitetaan. Leikkialueita on tärkeää olla, mutta entisestään korostuvat esimerkiksi seniorikansalaisten tarpeet ja toiveet tekemiselle. On myös tärkeää huomioida se tosiasia, että Suomessa on yhä kasvava joukko yksin asuvia ihmisiä, joilla on tarvetta ja halua tavata muita ihmisiä. Se on luontevaa keskustoissa ja toreilla, jonne useilla on pääsy. Liikenneyhteydet ja erityisesti julkinen liikenne ovat olennainen osa tätä kaupunkisuunnittelua, jotta myös syrjemmästä päästään kulkemaan ja tavoitetaan nämä paikat. Erityisen tärkeää on huomioida erilaisista rajoitteista kärsivät ihmiset ja varmistaa kaikkien erityisryhmien osallistumismahdollisuuksien toteutuminen.

Pitkäjänteisyys ja kokonaisuuksien laaja ymmärtäminen ovat siis avainasemissa suunniteltaessa toimivaa ja elävää keskustaa, joka tuottaa monipuolisesti iloa, tekemistä, sosiaalisuutta ja viihtyvyyttä ympäri vuoden. Jokaisella alueella on huomioitava lisäksi alueen erityispiirteet sekä historia. Keskustasuunnittelun ydinkysymyksiä ovat lisäksi tulevaisuuden ennakointi ja sen tarpeisiin vastaaminen. Suunnittelutoiminnassa on kyettävä näkemään olennainen ja sitten keskityttävä siihen.