Surullisena olen huomannut, miten vähän taloustietämystä monilta poliitikoilta löytyy. Poliittisia päätöksiä tehdään ymmärtämättä, miten ne vaikuttavat ihmisten elämään. Polttoaineen biojakeluvelvoite on nostanut polttoaineen hintaa, mutta biojakeluvelvoite ei vähennä hiilidioksidipäästöjä ja pelasta ilmastoa. Turpeen käyttöä ajetaan alas, ymmärtämättä että sitä ensin korvattiin venäläisellä maakaasulla tai metsähakkeella, ja nyt sitten kivihiiltä tuodaan USA:sta asti Suomeen.

En pelkästään peräänkuuluta valtion- tai kansantalouden ymmärrystä, vaan ymmärrystä myös markkinataloudesta ja rahapolitiikasta. Itsenäistä rahapolitiikkaahan Suomi ei ole tehnyt 20 vuoteen, ja rahapoliittinen ymmärrys on ajan kuluessa kutistunut lähes olemattomiin, vaikka se olisi tärkeää.

Viimeisen kolmen vuoden aikana G-20 maat ovat luoneet uutta rahaa 10 000 miljardia euroa. Kyseessä on niin tolkuttoman suuri summa rahaa, ettei sitä meinaa hahmottaa. Laittaaksemme sen jonkinnäköiseen mittakaavaan, jos tuhlaisimme yhden miljoonan joka minuutti, menisi siihen 19 vuotta. Jos laittaisimme 10 000 miljardin euron arvosta 20 euron seteleitä päällekkäin, olisi pino 52 500 kilometriä korkea. Suomen valtio pyörisi tuolla rahalla 125 vuotta.

Rahan painaminen aina aiheuttaa inflaatiota, ennemmin tai myöhemmin. Tällä kertaa siihen meni hetken aikaa, mutta sitten rysähti. Inflaatio käynnistyi kahden selkeän asian kimmoittamana. Ensinnä polttoaineen ja energian hinnat nousivat, ja esimerkiksi polttoaineen hintojen nousu johtui jalostuskapasiteetin pullonkauloista. Toisekseen globaalit toimitusketjut tökkivät, ja kysyntä ylitti tarjontaa. Kysyntää oli toki enemmän myös siksi, että rahaa oli painettu niin rajusti lisää, ja USA jakoi myös suoraa rahaa kansalaisilleen: 2020 huhtikuussa 1200 dollaria, tammikuussa 2021 600 dollaria ja maaliskuussa 2021 1400 dollaria. USA:ssa pohjainflaatio hyppäsi nousuun keväällä 2021, helmikuussa inflaatio oli 1,28% ja kesäkuussa 2021 se oli jo 4,47%. Inflaatio levisi ympäri maailmaa, euroalueella inflaatio nousi rauhallisemmin ja tasaisemmin vuoden 2021 aikana, puhkaisten 4% rajapyykin lokakuussa 2021.

Inflaatio kiihtyi nopeasti, joka kuvastaa nykymaailmaa, jossa muutokset tapahtuvat nopeammalla syklillä yhä rajummin. Keskuspankit reagoivat hitaasti, vaikka nykymaailma edellyttäisi nopeampia toimia. USA:n keskuspankki FED reagoi inflaatioon vasta maaliskuussa 2022 ensimmäisellä ohjauskoron nostolla ja FED:n jälkeen Euroopan keskuspankki EKP heinäkuussa 2022. Aiemmin ohjauskorot ovat olleet jopa negatiivisia, sillä EKP:n tavoite on ollut 2% inflaatio, jota ei oltu kuitenkaan aikoihin nähty.

Nyt jälkijunaisuus näkyy siinä, että EKP nostaa yhä ohjauskorkoaan, vaikka inflaatio euroalueella on loppunut. Itse asiassa kolmena edellisenä kuukautena kuukausi-inflaatioluvut olivat jo negatiiviset, eli hinnat laskivat, meillä oli deflaatiota. Tämä johtuu erityisesti energian hintojen laskusta. EKP vaikuttaa käyttävän päätöksenteon pohjalla vuositason inflaatiota, joka reagoi hitaasti muuttuvaan maailmaan ja markkinatalouteen.

Mitä tapahtuu, jos korot ovat korkeat ja hinnat laskevat? Korkeat korot supistavat taloudellista aktiivisuutta ja laskevat hinnat hyydyttävät taloutta entisestään. Vaarana on ei pelkästään taantuma, vaan ihan lama. Yritykset joutuvat pienentämään toimintaansa ja lomauttamaan tai irtisanomaan työntekijöitä. Jo nyt tästä on merkkejä nähtävissä Suomessa rakennussektorilla, uusien rakennustyömaiden aloittamismäärät ovat supistuneet ja esimerkiksi YIT on jo ilmoittanut muutosneuvotteluista viime viikolla. Suomalaiset eivät pelkästään joudu painimaan suurten asuntolainojen korkomenojen kanssa, vaan pelkona on myös työpaikan menetys.

On selvää, että poliitikkojen pitäisi viestiä EKP:n suuntaan, että ohjauskorkoa täytyy laskea, jotta taloudellinen aktiivisuus jälleen käynnistyisi. Muutoin käy ohraisesti. Jos näyttää siltä, että asuntolainojen korot eivät laske piakkoin, olisi tärkeää ottaa jälleen käyttöön asuntolainojen korkomenojen verovähennykset, jotka nollakorkoaikana viimeisen kymmenen vuoden aikana on lakkautettu.

Lähdeaineisto:

10 000 miljardia uutta rahaa: https://front.fi/sijoituspalvelut-blogi/keskuspankkien-rahapolitiikka-auttanut-pelastamaan-pahimmalta/
Polttoainejalostuksen pullonkaulat: https://www.reuters.com/markets/commodities/why-is-there-worldwide-oil-refining-crunch-2022-06-22/
Euroalueen inflaatio: https://tradingeconomics.com/euro-area/inflation-rate-mom
USA:n pohjainflaatio: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kuluttajahintojen-nousu-hidastui-yhdysvalloissa-odotuksia-vahemman/29411e6f-773f-4b4a-acda-27411641222f
FED ohjauskorko: https://tradingeconomics.com/united-states/interest-rate
EKP ohjauskorko: https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/korot/kuviot/korot_kuviot/euribor_ekpohj_kk_chrt_fi/
Korkean koron seuraukset: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ohjauskorko#Korkea_korko
Deflaatio: https://fi.wikipedia.org/wiki/Deflaatio