Mielestäni olisi järkevää, että eduskunta vahvistaisi jo tällä kaudella Natoon liittymisen, tai ainakin ennen Naton kesän huippukokousta.

Perusteluita on monia, joista yksi on moraalinen. Jos Suomen Nato-jäsenyyttä ei syystä tai toisesta vahvistettaisi, tulisi jäsenyyden jo ratifioineiden maiden joukossa melkoinen moraalinen paine tukea Suomea, joka olisi tehnyt kaiken voitavan liittymisen edistämiseksi.

Toiseksi, hoitamalla prosessimme maaliin irrottaisimme itsemme Turkin ja Ruotsin välisistä ongelmista. Ongelmat on yleensä helpompi korjata pala kerrallaan, kun ne irroitetaan isosta kokonaisuudesta.

Jos Turkki ratifioisi Suomen muttei Ruotsia, se auttaisi joka tapauksessa Ruotsiakin,

Suomi on rajamaa, ja jos sattuisi käymään niinkin epätodennäköinen asia, että Venäjä onnistuisi kääntämään laittoman hyökkäyssotansa menestykseksi, se voisi vapauttaa kymmeniä, ellei satoja tuhansia sotilaita rajojemme tuntumaan. Tässä tilanteessa Naton jäsenyydellä on nykyisessä poliittisessa ympäristössä erittäin suuri merkitys.

Jos Turkki ratifioisi Suomen ennen Ruotsia, meillä ei ole kuitenkaan mitään kiirettä tallettaa jäsenhakemusta Washingtoniin USAn ulkoministeriöön, vaan voisimme jäädä edelleen odottelemaan Ruotsin ratifiointia. Jos joku epäilee tämän laillisuutta, niin lain valmistelussa voidaan kirjata, että ”hallituksen sopivaksi katsomalla hetkellä” ja että ”tahtotila on mennä yhdessä Ruotsin kanssa”. Tämä antaa seuraavalle hallitukselle tavittaessa aikaa odottaa Ruotsia, mutta jos meidät on jo hyväksytty, voimme halutessamme edetä, kun parhaaksi katsomme.