Erilainen suvaitsemattomuus ja suoranainen vihapuhe eivät ole vain nykypäivän ilmiö. Samanlaista suhtautumista oli toki aikaisemminkin, mutta se vain ilmeni eri tavalla.

Suomessa oli 1930-luvulla äärioikeistolaisuutta, joka suhtautui kommunisteihin hyvin suvaitsemattomasti. Heitä kyyditettiin jopa itärajalle kohti ihanneyhteiskuntaa.

1970-luvulla oli voimissaan taistolainen kommunismi, jonka vaikutus heijastui jopa muiden puolueiden kannattajien käyttäytymiseen. Oli tarkat pelisäännöt mitä sai sanoa ja mikä oli oikein. Taistolaisvuosinaan eräs nykyinen vihreä kansanedustaja jopa totesi, että ”kun vallankumous toteutuu, ihmisiä joudutaan viemään saunan taakse”.

Kyllä sitä osataan nykypäivänäkin. Keinot ovat vain erilaiset. Nyt ovat some ja muut mediat.

Viime vuonna Yle järjesti keskusteluillan turvattomuudesta. Vihreät kansanedustajat kieltäytyivät tulemasta, koska läsnä oli heidän mielestä sopimaton henkilö. Nyt samainen suvaitsevaisuuttaan korostava puolue on ilmoittanut, että se ei halua olla yhteistyössä perussuomalaisten kanssa. On siis hyviä ihmisiä ja on kelvottomia ihmisiä.

Myös erilaisten kiertoilmaisujen avulla halutaan ”fiksulla tavalla” pilkata ja solvata. Esimerkkinä olkoon Jyrki Kataisen pitkäaikainen avustaja Juho Romakkaniemi. Hän ei ollut tyytyväinen Teemu Selänteen Trump-myönteiseen lausuntoon. Siksi hän totesi, että ”ikävintä jääkiekossa ovat ne toistuvat iskut päähän”.

Poliisiin on palkattu yli 200 henkilöä, jotka kyttäävät netin vihapuhetta. Sieltä löytyy kyllä pilvin pimein möläytyksiä, jotka ovat suorasukaisuudessaan ja arkikielisyydessään ikäviä. Työ on kuitenkin turhaa, lopputulokseltaan yhtä onnistunutta kuin neulan etsiminen heinäkasasta.

Epäasiallista puhetta pitäisi ensisijaisesti etsiä ja torjua sieltä, missä sille on laajin levikki eli lähinnä yleiset tiedotusvälineet. Henkilökohtaisesti koin hyvin loukkaavana esim. Ylen toimittaja Pirjo Auvisen äskeisen arvion, kun hän sanoi perussuomalaisten olevan rasisteja. Hän siis leimasi kaikki perussuomalaiset rasisteiksi.

Tämän esimerkin avulla tulimme ongelman ytimeen. Epäasiallinen leimaaminen ja suvaitsemattomuus on hyväksyttävää silloin, kun se ei kohdistu itseään hyvinä ja suvaitsevina pitäviin kansalaisiin. Siksi vastakkainasettelu tulee vain kärjistymään.