Eduskunta hyväksyi 23.6.2021 sote-uudistusta koskevan hallituksen esityksen. Uudistuksessa maahan perustetaan 21 hyvinvointialuetta ja niille siirretään kunnista vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä. Mistä tässä kaikessa on loppujen lopuksi kysymys? Tuohon kysymykseen ei taida vielä kenelläkään olla täysin selvää vastausta.

Itse pidän ensisijaisen tärkeänä, ettei uudistusta tehdä vain uudistamisen ilosta vaan, että siitä olisi jotain konkreettista hyötyä. Tämä ei voi olla pelkkä kustannuskarsinta-automaatti, jonka tärkein tehtävä on tehostaa tai karsia palveluita. Pahimmassa tapauksessa se voi aiheuttaa koko sektorin katastrofin. Seuraavassa joitakin pointteja, joihin kannattaa omasta mielestäni kiinnittää huomiota.

Tuleeko uusi verotustaso?

Hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta uudistuksen voimaantullessa, mutta alueiden verotusoikeutta tullaan kuitenkin selvittämään. Alun rahoituksen pohjan muodostaa kunnan sosiaali- ja pelastustoimen kustannukset. Selvää on, että tässä ollaan ajamassa uutta verotustasoa, jolla nämä palvelut rahoitetaan. Toiseksi hyvinvointialueille mahdollisesti syntyviä tilapäisiä ja muuttuvia kuluja tarkastellaan jatkovalmisteluissa. Niitä ei ole siis edes arvioitu vielä sen tarkemmin. Rahoitus on siis enemmän kuin hakusessa. Aluevaltuustoihin tarvitaan taloustietoisia ihmisiä pitämään aisat käsissä, mutten vaarana on palveluiden mahdollinen heikkeneminen.

Palvelujen keskittäminen vai hajauttaminen?

Tämän päivän trendi on ollut kaiken keskittäminen suuriin keskuksiin. Itse näen, ettei uudistuksen tarkoitus saa kuitenkaan olla se, että lähipalvelut kärsivät. Tavallisten työssäkäyvien ihmisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen päävastuu tulee olla alueella itsellään. Tähän voidaan käyttää myös yksityisiä palveluita tukemaan, mutta päävastuu on julkisella puolella ja alueella itsellään. Vastuuton veroeurojen jakaminen hoivajäteille on kestämätön tie. Esimerkiksi terveyskeskus on lähipalvelu, joka tulee säilyttää kohtuullisen etäisyyden päässä.

Henkilöstön hyvinvointi ja jaksamien

Tässä muutoksessa on pidettävä siitä kiinni, että henkilöstön ääni tulee kuulluksi. Sote-henkilöstön, noin 200 000 ihmisen, työnantaja vaihtuu. On pidettävä huolta, että muutos suoritetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen. Muutos on erittäin suuri koko henkilöstölle. Palkkojen on noustava vastaamaan työn kuormittavuutta. Näin saadaan luotua myös alalle mahdollisesti houkuttelevuutta takaisin. Halpatyövoiman rahtaaminen tänne ei ole ratkaisu hoitajapulaan. Henkilöstön hyvinvointiin on panostettava ja kuormitustekijöitä pyrittävä karsimaan.

Pelastusala jäänyt unholaa?

Pelastusala jää monesti tämän sote-keskustelun myllerryksen alle. Aluevaltuuston tehtävä on linjata pelastuspalveluiden saatavuudesta. Pelastusala kaipaa edelleen lisäresursseja ja niin kuin terveyspalvelut, sen on oltava lähellä siellä, missä mahdollinen hätä voi sattua. Pelastustoimi on edelleen sote-uudistuksen jälkeen oma toimialansa, jossa tärkeää on toiminnan varmuus ja riittävät resurssit. Uudistuksessa ollaan ottamassa käyttöön valtakunnalliset yhdenmukaiset perusteet sekä kustannustehokkuus. Tämä ei saa tarkoittaa palvelun laadun alenemaa eikä varmuuden heikkenemistä. Tätä tulee katsoa myös alueellisesti, vaikka toimintaa yhdenmukaistetaan.

Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteydenpito sekä päällekkäisyyksien karsiminen

Kunnille jää päätettäväksi uudistuksen jälkeen edelleen paljon eri asioita, jotka linkittyvät hyvinvointialueiden toimintoihin. Kunnilla on esimerkiksi mahdollisuus toimia sote-palveluiden tuottajina. Tärkeintä on huomioida, että palvelut sujuvat ongelmitta ja yhteistyö on saumatonta eri hallintotasojen välillä. ”Hallintohimmeleitä” täytyy pyrkiä vähintääkin yhdistämään ja karsia päällekkäisyyksiä. Tästä hyvänä esimerkkinä on jo olemassa olevat maakuntavaltuustot. Onko näille enää tässä mittakaavassa tarvetta?

Vielä viimeiseksi…

Äänestysprosentti on, kaikkien kuulopuheiden mukaan, jäämässä historiallisen alhaiseksi, jopa 40%:iin. Tässä meillä tulevilla ehdokkailla on iso rooli kertoa kentällä, mitä uudistus pitää sillään ja mistä siinä oikein äänestetään. Tärkeintä on saada ihmiset ymmärtämään, että heidän äänensä on erittäin ratkaiseva tässä kohtaa. Nämä valitut ihmiset tulevat seuraavat neljä vuotta päättämään, minne verorahat kohdistuvat ja miten niitä käytetään. Merkityksellistä on myös se, että tuleviin valtuustoihin saadaan sellaiset ihmiset päättämään, jotka ajavat suomalaisen hyvinvoinnin asiaa. Perussuomalaisia siis tarvitaan, koska muut puolueet eivät aja suomalaisten asiaa, niin kun on nähty! Kyse on kuitenkin kaikessa, hyvinvoivasta hyvinvointivaltiosta, Suomesta!

Olen itse aluevaaliehdokkaana Päijät-Hämeessä. Toivotan kaikille perussuomalaisille onnea ja menestystä tuleviin vaaleihin!