Kuinka paljon puolueita tuetaan verorahoilla? Vastaus ei ole aivan yksinkertainen, sillä tukea tulee monesta eri lähteestä. Selkein valtion talousarviosta löytyvä momentti on 23.20.50 Puoluetoiminnan tukeminen. Tämä on se suora puoluetuki, jota jaetaan tänä vuonna 34,566 miljoonaa puolueiden koon perusteella. 

Puoluetuen lisäksi puoluepiirit saavat rahoitusta hyvinvointialueiden demokratiarahasta. Poliittiset nuorisojärjestöt saavat tukea suoraan Opetus- ja kulttuuriministeriön budjetista avustuksina. Lisäksi pitää huomioida erilaiset avustajakulut.

Ja tietysti alueilla ja kunnissa puolueosastot keräävät puolueveroa luottamushenkilömaksuista. Tämä tulee siis alueilla maksetun ”demokratiarahan” päälle.

Jos mukaan otetaan erilaisten näennäisesti puolueettomien mutta tosiasiallisesti punavihreiden kolmannen sektorin toimijoiden rahoitus, kasvaa puoluetoinnan (tai vähintäänkin puolueellisen toiminnan) rahoitus moninkertaisesti. 

Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka on ollut valmis leikkaamaan erilaisia puoluetoiminnan tukemisen muotoja. Olemme olleet tässä myös aloitteellisia ja onnistuneita. Puoluetukea on leikattu sekä hallituskaudellamme 2015-2017 että nyt Orpon hallituksessa. Puoluetukileikkausten lisäksi leikkaukset ovat kohdistuneet erityisavustajien määrään sekä puolueiden ajatuspajojen rahoitukseen. Nyt keväällä saimme toteutettua hallituksessa viiden miljoonan leikkauksen hyvinvointialueiden demokratiatahoihin. Aluevaltuustoilla itsellään on valtaa leikata tästä vielä enemmänkin, mutta epäilen, ettei ainakaan Keskustalla ja Sdp:llä ole tähän halua.

Siinä missä Perussuomalaiset on hallituksessa aina leikannut puoluetoiminnasta, oli meno Rinteen-Marinin hallituksessa aivan toinen. Rinteen hallitus nosti heti kättelyssä puoluetukea kuudella miljoonalla eurolla ja palkkasi ennätyksellisen suuren valtiosihteeri- ja erityisavustaja-armeijan tukemaan hallituspolitiikkaansa. Rinteen ja Marinin aikaansaannos oli myös hyvinvointialueiden demokratiakustannukset, joihin menee Sitran selvityksen mukaan jopa 43 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja vuodessa. Hyvinvointialueiden demokratiarahaa voidaan mielestäni hyvin pitää Keskustan konstinsa kompensoda sen romahtaneesta eduskuntavaalikannatuksesta aiheutunutta puoluetuen menetystä. Voidaan sanoa, että puolueet ja erityisesti Keskusta on hyvinvointialueuudistuksen ainoa todellinen voittaja.

Puoluetoiminnan tukeminen vaatii kokonaisuudistuksen. Mielestäni ensisijaisesti pitäisi koota puoluetuki, nuorisojärjestöjen tuki sekä hyvinvointialueiden demokratiaraha saman puoluetoiminnan tukemisen momentin alla. Samalla tukiin pitäisi kohdentaa varsin merkittävä leikkuri. Tämän työn toteuttamiseen tarvitaan vihdoin ja viimein aktiivisuutta myös muilta puolueilta kuin Perussuomalaisilta. Puoluetoiminnasta leikkaaminen olisi jo symbolisesti tärkeää tilanteessa, jossa kaikesta muustakin leikataan. Puolue joka on valmis leikkaamaan muilta, mutta ei itseltään, nakertaa koko poliittisen järjestelmämme legitimiteettiä.