Kuntavaalit ovat kaksiosaiset vaalit. Ensimmäinen osa on ehdokasasettelu, jossa onnistuminen on oleellista vaalien ratkaisevassa toisessa osassa eli itse äänestyksessä menestymisessä. 

Tämän hetkisten tietojen mukaan Perussuomalaisilla on huhtikuun vaaleissa 3695 ehdokasta. Ehdokasmäärä putosi kolmanneksella vuoden 2021 kuntavaaleihin verrattuna. 

Katsotaanpa Perussuomalaisten ehdokasmääriä 2000-luvulla:

2000: 737

2004: 918

2008: 1840

2012: 4394

2017: 3831

2021:5953

2025: 3695

Perussuomalaiset on ollut relevantti kuntapuolue vuoden 2008 kunnallisvaaleista saakka. Sitä ennen puolueella oli vahvaa edustusta lähinnä yksittäisissä kunnissa kuten Kaustisilla tai Kihniössä. Vuoden 2008 kuntavaaleissa 1840 ehdokkaan joukosta tuli valituksi 443 Perussuomalaista kuntapoliitikkoa. Näissä vaaleissa luotiin pohja vuoden 2011 jytkyvaaleille. Moni 2008 valittu vaikuttaa nyt eduskunnassa ja siellä ihan korkeimmallakin huipulla.

2012 ehdokasmäärämme nousi noin 2500 ehdokkaalla vuoteen 2008 verrattuna. Ehdokasasettelu oli helppoa, kun puolue oli nosteessa ja väkeä riitti vähän jokaiselta poliittiselta suunnalta. Vaalien jälkeen Suomessa oli 1195 Perussuomalaisten listalta valittua ehdokasta ja vaaleissa kannatuksemme oli 12,3 prosenttia. Valtuustokauden 2013-2017 aikana tästä ryhmästä siirtyi muihin puolueisiin noin 10 prosenttia. Olimme vielä aatteellisesti melko hajanainen protestipuolue, johon oltiin tultu niin Vasemmistoliitosta kuin Kokoomuksestakin. Lähtökohdat vuoden 2017 kuntavaaleihin olivat heikot.

2017 kuntavaaleihin lähdimme hallitusvastuussa ja erittäin haastavassa tilanteessa. Kannatuksemme oli syksyllä 2015 romahtanut hallituksen maahanmuuttopoliittisten epäonnistumisten ja erilaisten työmarkkinatoimien takia. Ehdokasasettelu takkusi pitkään, mutta viimeisten viikkojen aikana saatiin piristysruisketta ja ehdokkaita oli lopulta 3831. Se oli olosuhteisiin nähden kelpo määrä. Kenttää varmasti aktivoi edessä oleva ja jo alkuvuonna paljon spekulaatioita herättänyt puolueen historian ensimmäinen aito puheenjohtajavaali. Kuntavaaleissa kannatus oli 8,8 prosenttia, jolla saatiin 770 valtuutettua. Näistä suuri osa loikkasi Sinisiin kesällä 2017.

Vuoden 2021 kuntavaaleihin lähdettiin taas myötätuulessa. Eduskuntavaaleissa 2019 oli saatu erinomainen tulos ja vallassa oli punavihreä hallitus, joka käytännössä teki ilmastohumpallaan ja vihervassaroinnillaan vaalityötä hyväksemme. Kaiken lisäksi kuntavaalien ehdokasasettelua jatkettiin koronan varjolla ja lopullinen ehdokasmäärämme oli 5953. Jo ennen ehdokashankinnan jatkoa meillä oli koossa reilusti yli 5000 ehdokasta.

Vuoden 2021 kuntavaalit olivat ensimmäiset, joissa pystyimme kilpailemaan myös ehdokasmäärässä Keskustan, Kokoomuksen ja Sdp:n kanssa. Aikaisemmissa vaaleissa meillä oli selvästi vähemmän ehdokkaita kuin niillä. Sen vuoksi emme aidosti pystyneet kilpailemaan mitalisijoista kolmen vanhan puolueen kanssa. 2021 ensimmäistä kertaa näytti, että kolmen kärkeen on mahdollisuus yltää. Hyvä tulos tulikin, kun kannatus nousi 14,5 prosenttiin ja sillä saatiin 1351 valtuutettua. Keskusta jäin vajaan puolen prosenttiyksikön päähän.

2025 kuntavaaleissa olemme menettäneet kolmanneksen vuoden 2021 ehdokasmäärästä. On kuitenkin hyvä huomata, että 2021 on poikkeus sääntöön. Silloin kaikki tähdet olivat kannaltamme oikeassa asennossa. Parempi vertailukohde on vuosi 2017, jolloin olimme hallituksessa. 

Kun vuotta 2021 pitää poikkeuksena huomaa, että ehdokasmäärämme on suurin piirtein linjassa vuosien 2012 ja 2017 kanssa. Alas on tultu, mutta en puhuisi romahduksesta. Ehkä merkittävämpi huomio on, että me emme ole kyenneet kasvattamaan jäsenistömme aktiivisuusastetta. Poljemme paikallamme. Hallitusvastuu on vaikeaa ja ei ole helppoa lähteä perussuomalaisena vaalikentille selittelemään säästöpäätöksiä. Meillä ei ole vielä sellaista pitkän linjan järjestökonetta kuin oleellisimmilla kilpailijapuolueillamme.

Kuntavaalit ovat Perussuomalaisille aina haastavat. Olemme alisuorittaneet niissä gallupkannatukseen nähden usealla prosenttiyksiköllä. Iso osa selittyy varsinaisella äänestysprosentilla. Perussuomalaiset on pärjännyt eduskuntavaaleissa, kun äänestysprosentti on yli 70. Kuntavaaleissa se on lähempänä 50 prosenttia ja se syö nimenomaan meidän kannatustamme. Kokoomus menestyy aina, kun äänestysprosentti sukeltaa.

3695 ehdokasta on kuitenkin suuri määrä. Mukana on paljon niin kaiken kokeneita konkareita kuin nuorempaakin polvea. On mielenkiintoista nähdä tarkempia taustatietoja, kunhan Oikeusministeriö ensi viikolla lyö ehdokasasettelun lukkoon. 

Perussuomalaisille on edessä vaikeat vaalit, mutta olemme perinteisesti olleet altavastaajapuolue, joka sisuuntuu haastavissa paikoissa. Huhtikuun vaaleissa Perussuomalaisia kannattaa äänestää. Mitä enemmän meitä on kuntapolitiikassa mukana, sitä vaikeampaa muiden puolueiden on saada läpi hulluimpia hankkeitaan. Ääni Perussuomalaiselle on ääni maalaisjärjelle.