Kansainvaellus ei ole Suomen tai Kirkkonummen etu
Massivinen, pääosin hallitsematon ja ei-toivottu kansainvaellus kolmansista maista EU-alueelle alkoi kesällä vuosi sitten. Myös Kirkkonummella tiedetään pakolaiskriisinä tunnettu ilmiö, jossa yllättävän usein turvallisista olosuhteista ja arveluttavin motiivein liikkeelle lähteneet massat ovat kulkeneet vapaasti turvallisten maiden läpi.
Vaikka Suomessa viranomaiset tietävätkin väitetysti jokaisen turvapaikanhakijan taustat ja motiivit (Päivi Nerg, Ylen A2-lähetys 2.3.), on Suojelupoliisi kertonut seuraavansa n. 300 riskihenkilöä joilla on konkreettisia kytköksiä terrorismiin tai radikaali-islamistiseen ideologiaan. Toki ”maan alle” kadonneet n. 2500 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta henkilöäkin herättävät kysymyksiä.
Kirkkonummella ensikosketus pakolaiskriisiin tapahtui 10.8.2015, jolloin kunnanhallitus sai parin päivän varoitusajalla Maahanmuuttovirastolta (Migri) tiedoksiannon Evitskogiin perustettavasta vastaanottokeskuksesta. Vaikka me perussuomalaiset arvostelimme päätöksen hätäisyyttä ja ala-arvoista tiedottamista mm. yhä käynnissä olevan kuntalaisaloitteen muodossa, Migri vetosi asiassa ns. kansalliseen hätätilaan.
Nyt hätätilan jo loputtua kunnan tulisikin reagoida yhä toiminnassa oleviin vastaanottokeskuksiin. Haluammeko näitä jättiläismäisiä keskuksia, mitä hyötyjä ja haittoja niistä Kirkkonummelle on sekä mitkä niiden seuraamukset ovat pitkässä juoksussa? Isot kysymykset ovat perkaamatta paikallisessa päätöksenteossa ja askarruttavat kuntalaisia.
Aiheeseen liittyy valtuuston erikoinen päätös hyväksyä Ely-keskuksen tarjoamat 92 pakolaisten kuntapaikkaa, etsiessään samaan aikaan huikeita 13 miljoonan euron säästöjä lähivuosille historiallisten investointipaineiden pakottamana. Myös vuokra-asuntojen puute ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu ovat ongelmia joihin ei ratkaisuja tunnu löytyvän. Miksi pahentaa tilannetta entisestään?
Me perussuomalaiset puolueena emme kutsuneet turvapaikanhakijoita Suomeen, mutta olemme tehneet päätöksiä määrien vähentämiseksi mm. ajamalla hallituksessa turvapaikkakäytäntöjä yhteispohjoismaalaiselle eli tiukemmalle tasolle. Migrin mukaan kesäkuussa jo 77 % irakilaisille tehdyistä turvapaikka- ja oleskelulupapäätöksistä oli kielteisiä. Suunta on oikea, sillä jopa 74 % suomalaisista kaipaa tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa (Evan arvo- ja asennetutkimus, 2016).
Pakolaiskriisi ei tarjoa Suomelle tai edes Kirkkonummelle kokonaisuutta tarkastellen mitään erityisen positiivista. Korjausliikkeet saattavat tuntua rajuilta, mutta ne ovat välttämättömiä. Ilman niitä joudumme loputtomiksi maksumiehiksi ilmiön edessä, joka haastaa vuosikymmenten ajan meillä ja Euroopassa rakennettua yhteiskunnallista vakautta.
Iso-Britannian brexit-päätös lieneekin alku suurelle muutokselle. Niin kauan kun kuljemme kriisistä toiseen ilman kykyä ratkaisuihin, lopputulos on selvä. Suomen ja suomalaisten etu olisikin käydä avoin ja laaja EU-aiheinen keskustelu, eikä vaieta aihetta kuoliaaksi. Erään merkittävän PS-vaikuttajan viisaita sanoja lainaten: Missä EU, siellä ongelma!
Vesa-Pekka Sainio
Kirkkonummen Perussuomalaiset ry, puheenjohtaja