Tämä on tunnelma.

Vasta olin kysyjänä täällä Oulussa Suomen Perustan keskustelutilaisuudessa, jossa puhuttiin kirjasta `Me-keskustelua perussuomalaisuudesta´. Kirja on hyvä. Meillä on yliopistolla yt-neuvottelut. Koen, että tänä päivänä me työntekijät olemme taas koko ajan kuin SMP:n ”uudisraivaajia”, kun työelämän muutokset eivät anna meille rauhaa luoda perustaa työntekemiselle. Puurramme.

Olen Star Treck -fani eli en usko, että maailma säilyy samana, vaan se kehittyy ja niin pitääkin, mutta siihen on suotava rauhaa ja aikaa – välillä. Perussuomalaisuudelle on tilaus, tässäkin.

Miten hienosti valitsit Timo tämän asian julkaisemisen. En haluaisi, että lapseni kasvavat ja muuttuvat, mutta en myöskään halua, että he pysyvät aina samanlaisina, vaan haluan nähdä, kuinka he kehittyvät ja muuttuvat ja samoin on Perussuomalaisten kanssa.

Kuitenkin, mitä meillä oli ennen Timo Soinia?

Minä ihan vilpittömästi voin sanoa, että rakastan Soinia puoluejohtajana ja hänen täydellistä strategian tajuaan, viisautta. Tulemme tarvitsemaan Timoa todella. Mutta muillakin on entisiä puolueen puheenjohtajia, enemmän kuin yksi. Raimo Vistbackan työn määrää ei voi käsittää, kun hän vei puoluetta yksinään eduskunnassa. Puolueemme on sankareista tehty.

Sitä ovat nämä yksin ehdolle lähtevät eri puolella Suomea, heitä on tuettava, ei haukuttava, sillä siinä on sitä, Perussuomalaisuutta.

Nähdään puoluekokouksessa. Siellä taidetaan itkeä aika paljon, miten annatte sille aikaa??

Kiitos Timo Soini näistä värikkäistä vuosista. 0,3% kannatuksesta se lähti ja nyt on 38 kansanedustajaa. Kiitos uskosta ja luottamuksesta, sen luomisesta ja ylläpitämisestä.