Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut ovat olleet tähän asti Sipoon kunnan itsensä ylläpitämää palvelua. Tietyt kriteerit täyttävillä vammaisilla on vammaispalvelulain mukainen subjektiivinen oikeus saada vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa asiointia ja virkistystä varten pienellä omavastuulla. Puolisoni on vaikeasti näkövammainen, ja sitä kautta olen päässyt paneutumaan tähän asiaan. Nyt on tekeillä uudistus, joka mahdollisesti (=todennäköisesti) tulee murtamaan tämän toimivan, hyvän järjestelmän. Syitä järjestelmän muutokseen ei ole tiedossa – kustannusten alentaminen? Mitä uusi järjestelmä merkitsee vammaisille asiakkaille ja heitä kyydittäville taksiyrittäjille?

Sipoon kunta perusti yhdessä Porvoon, Loviisan ja Askolan kanssa yhtiön nimeltä Itä-Uudenmaan taksipalvelut, joka toimii toiminnanjohtajana/järjestäjänä. Helsingin taksi -niminen yksikkö toimii taksi/puhelinkeskuksena, josta kyydit tilataan. Järjestelmässä ovat mukana ne Sipoon, Loviisan, Porvoon ja Askolan kuntien taksit, jotka voittavat lähiaikoina tulevassa kilpailutuksessa. Veikkaan, että tulevan taksikilpailun kriteeri on hinta. Uuden järjestelmän olisi pitänyt käynnistyä jo kevättalvella, mutta tällä hetkellä palvelun käynnistäminen on kesken.

Vammaisten asiakkaiden kannalta järjestelmä on epävarmempi kuin entinen. Asiakkaat eivät enää voi saada taksia nopealla varoitusajalla, sillä kyyti on tilattava vähintään tuntia ennen matkaa. Onnistuvatko kyydit niin, että asiakas on perillä kohteessaan määräaikana? Onko varmaa, että kuljettaja puhuu hyvää suomen/ruotsin kieltä asiakkaan kotikielen mukaisesti ja että paikallistuntemus on hallinnassa? Osaavatko kaikki kuljettajat käyttää navigaattoria ja osaavatko kaikki kuljettajat kuljettaa invalideja ja vammaisia? Menettävätkö jotkut asiakkaat ns. suorasoitto-oikeutensa, eivätkä enää voi asioida turvallisen, tutun kuljettajan kanssa?

Vammaisten taksipalvelujen osalta kuljettajan ja asiakkaan välinen luottamus ja tuttuus ovat erittäin merkittäviä seikkoja, sillä nämä kuljetukset eivät ole samanlaisia kuin muiden asiakkaiden. Tuttu kuljettaja tietää, mitä palvelua asiakas tarvitsee ja pystyy kommunikoimaan asiakkaan kanssa, jos esimerkiksi tämän puheilmaisu on rajoittunutta vamman vuoksi. Kuljettajan on tiedettävä varsin paljon vammaisuudesta ja kunkin asiakkaan yksilöllisistä terveydellisistä seikoista kuljetukseen liittyen jne. Paikallisen järjestelmän etuja on ollut se, että on voinut sopia suoraan tutun taksin kanssa kyydeistä. Kuljettajan luotettavuus on muutoinkin ehdottoman tärkeää.

Taksiyrittäjien mukaan uusi järjestelmä on heille epäsuotuisa: kaikki tarjottavat kyydit on pakko ottaa ”karenssin” uhalla, ja muitakin lisäkuluja voi tulla reilusti. Kun asiakas tilaa taksin, järjestelmä etsii halvimman 20 – 100 (?) kilometrin säteellä olevan vapaan taksin ja ohjaa sen palvelemaan asiakasta. Taksiyrittäjä joutuu ehkä ajamaan hakupaikkaan pitkänkin matkan päästä. Hän saa korvauksen teoreettisen, etäisyyteen perustuvan mallin mukaan, ei normaalin taksimatkan perustein. Käytännössä esimerkiksi huonot keliolosuhteet, ruuhkat yms. muuttavat reittivalintoja, mutta näitä ei huomioida korvauksissa, vaan korvaukset lasketaan aina em. teoreettisen etäisyyden mallin mukaan.

Taksiala on kohdannut suuria muutoksia lyhyessä ajassa. ”Bernerin taksiuudistuksen” vanavedessä vuonna 2018 ”vanhoja” takseja alkoi karsiutua pois. Vuonna 2014 Sipoossa oli 29 taksiyrittäjää – tällä hetkellä alle 10 ja nähtävästi takseja karsiutuu edelleen pois uuden vammaisten kyytipalvelujärjestelmän johdosta? Osa on siirtynyt ajotehtäviin Helsingin satamiin tai lentokentälle. Onko kohta enää yhtään paikallista taksiautoilijaa?

Sipoon tuleva vammaistaksijärjestelmä on samankaltainen, kuin mitä käynnistettiin Espoossa helmikuussa 2021. Siellä yhteisalueen muodostavat Espoon lisäksi Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Siuntio, Inkoo, Karkkila, Hanko, Raasepori ja Vihti. Toimintaa on päästy kokeilemaan, ja ensi tuntumalta kokemukset eivät näytä lupaavilta. Alkuvaiheissa tietenkin on aina vaikeuksia, mutta ongelmat tuntuvat olevan myös sellaisia, joita ei saisi olla olemassakaan, esim. asiakkaiden turvallisuuteen liittyen.

Espoon vammaisneuvosto kommentoi 17.2.2021 päivätyssä lausunnossaan uuden järjestelmän käynnistämistä: ”Vammaisneuvoston työvaliokunta esittää vakavan huolensa Kulkukeskuksen toiminnasta. Kulkukeskuksen toiminnassa on ensimmäisen kahden viikon aikana ilmennyt vakavia puutteita, jotka pitää selvittää ja korjata heti tai palvelu tulee keskeyttää. Vammaisneuvoston edustaja ja vanhusneuvoston edustaja tulee välittömästi kutsua palvelun ohjaus/seurantaryhmään vakituisiksi edustajiksi, jotta käyttäjien tarpeet saadaan nopeasti käsittelyyn. Palautteiden perusteella Kulkukeskus ei kykene lupaamaansa toimintaan, vaikka vain osa käyttäjistä on uskaltautunut käyttämään matkojaan. Raportoinnissa korostetaan, että tyytyväisiä asiakkaita oli 93,5%. Kuitenkin toiminnassa on jo aiheutunut asiakkaille vakavia vaaratilanteita ja loukkaantumisia sekä myöhästymisiä ja niistä aiheutuneita kuluja asiakkaille.”

Vammaisneuvoston raportoimien kokemusten mukaan aikataulutus on paukkunut niin, että taksi on voinut tulla tuntia ennen sovittua aikaa tai tunnin myöhässä. Vakiotaksioikeuksia ei ole myönnetty. Kuljettajien kielitaito ja navigaattorin käyttötaito vaihtelevat. Vammainen asiakas ei ole pystynyt etsimään lähimaastosta, missä taksi on, jos kuljettaja ei löydä asiakkaan luo. Läheltä piti -turvallisuustilanteita on syntynyt tapaturmien osalta ja ainakin yksi tapaturma on sattunut.

Näiden seikkojen ja asioiden siivittäminä jäämme odottamaan, mitä vammaiskyytien osalta tapahtuu Sipoossa. Ennusmerkit näyttävät perin huonoilta niiden kokemusten perusteella, mitä Espoossa on saatu vastaavasta järjestelmästä. Sipoossa vammaisneuvosto oli jo alun perin tästä asiasta eri mieltä, mutta neuvoston mielipidettä ei mitenkään huomioitu. Eli asiakkaiden/käyttäjien mielipidettä uudistukseen ei noteerattu mitenkään. Saas nähdä, miten tässä käy!