Järjestöjohtajat pettyivät. Torstaille suunniteltu mielenilmaisu oli torso. Mielenosoittajien houkutteleminen paikalle jakamalla ilmaisia lahjakortteja Keskon ja S-ryhmän kauppoihin oli irvokasta. Poliisi arvioi osallistujamääräksi 13 000. Arvio oli yläkanttiin. Viranomaiset halusivat antaa sympatiaa palelevalle työväelle. Todellinen määrä oli lähempänä 5000.

Vuonna 2015 Sipilän hallitus ”kuritti kansaa” ja mielenilmauksia järjestettiin useita. Suurimpaan Rautatientorin mielenilmaukseen syyskuussa 2015 marssi 30 000 ay-aktiivia ja työhenkilöä. Onko ammattiyhdistysten huippuvuodet takana päin?

Keskusjärjestöjen jäsenmäärät romahtaneet – Järjestöjohtajat kauhovat miljoonia

Suurimpien ammattijärjestöjen jäsenmäärät ovat romahtaneet viimeisenä 9 vuotena. SAK – 27 % ja STTK –39 %. Samassa ajassa YTK:n työttömyyskassan jäsenmäärä on kasvanut 53 %. Modernisoituneet työyhteisöt, globalisaatio, projektimaisuus, etätyö jne. eivät selitä jäsenmäärien romahtamista. Varsinkin kun jäsenmäärät jatkavat laskuaan.

Ammattiyhdistyksiä johdetaan kuin Suomen kuntia. Johtaminen on ammattitaidotonta ja liittokokouksen päätöksentekijät liiaksi sidottu poliittisiin puolueisiin. Yritykset modernisoivat imagoaan, rakenteitaan ja toimintaa muuttuvassa maailmassa, mutta samaan aikaan työntekijöitä edustavat luottamusmiehet ja ammattiyhdistykset elävät vielä kultaisella 70-luvulla.

Ammattiyhdistykset nauttivat verovapauksista. Tästä huolimatta kassat ovat kuivia ja varoja ohjataan johtajien reikäisin taskuihin. Järjestöjen hallinto on lihavaa ja laiskaa. Jäsenten kannattaisi katsoa peiliin ja ympärilleen. Ratkaisu ongelmiin saattaa olla yllättävän lähellä.

Jäsenmäärät kasvuun – Puolueiden edustajille kenkää

Keskusjärjestöjen suunnanmuutos vaatii rajuja asenteiden ja käytännöntoimintojen korjauksia. Järjestöjen sidonnaisuudet pölyttyneisiin puolueisiin on katkaistava. Menneiden aikojen työväenpuolueet SDP ja Vasemmistoliitto on siirrettävä syrjään ja järjestöjen kaikki puoluesidonnaisuudet purettava.

Tulevat puheenjohtajat ja muut ”pikku pomot” on oltava puoluevapaita. Toiminta pitää olla läpinäkyvämpää ja toimintaa pitää johtaa henkilöt, jotka aidosti haluavat kehittää työmarkkinoita uuden modernin ajan tarpeisiin. Kivilinnoista on luovuttava, toimintaa yksinkertaistettava ja jäsenmaksuja kevennettävä. Kun raskaasta hallinnosta ja hyvä veli-verkostoon kuuluvista turhista työntekijöistä luovutaan, niin työyhteisö virkistyy ja tehostuu.

Ammattiyhdistysten pitää luopua perinteisistä työttömyyskassapalveluista itsenäisesti. Työttömyyskassapalvelut kuuluvat kaikille suomalaisille työntekijöille ja niiden hallinta on siirrettävä esim. työllisyysrahaston vastuulle.

Ammattiyhdistyksissä on tulevaisuutta, jos vain rohkeutta muutokseen löytyy.