Joulukuun työttömyysluku, 10,7 %, ei ole yllätys kenellekään, joka ymmärtää vallitsevaa taloustilannetta ja sen juurisyitä. Miksi kukaan ei esitä rajuja ratkaisuja? Erityisesti median kyvyttömyys edes etsiä ratkaisuja tai innostaa yhteiskuntaa työntekoon on silmiinpistävää. Toisaalta tämäkään ei ole yllätys, jos ymmärtää suomalaisen mediakentän tason. Ammattitaito rajoittuu usein oikeinkirjoitukseen ja ideologiseen yhdenmukaisuuteen.

Katsotaan lukuja otsikoiden taakse.

Joulukuussa Suomessa työskentelee kiireapulaisina ja sesonkityöntekijöinä arviolta 40 000–60 000 henkilöä. Heitä palkataan kaupan, logistiikan, palveluiden ja matkailun joulukiireisiin. Laskeva taloustrendi vähentää jo nyt heidänkin määräänsä. Tämä työntekijäjoukko poistuu työmarkkinoilta viimeistään huhtikuun loppuun mennessä, kun Lapin matkailusesonki päättyy ja määräaikaiset työt loppuvat.

Toinen merkittävä ryhmä ovat syksyn ylioppilaat ja valmistuneet, jotka pysyttelevät alkuvuoden opiskelijastatuksella ja siirtyvät vasta loppukeväästä työttömyyskortistoon.

Tähän kokonaisuuteen lisätään jatkuvat konkurssit ja irtisanomiset. Niitä tapahtuu päivittäin, ja viimeisimpinä esimerkkeinä ovat suurten kalusteyhtiöiden kaatumiset.

Saimenin teesit vain vahvistuvat

Olen johdonmukaisesti todennut yli viiden vuoden ajan, että Suomi ajautuu vararikkoon ennen 2030-lukua tai viimeistään sen vaihteessa. Konkurssiaalto on yksi keskeinen elementti tässä kehityksessä.

Vertailu Kreikkaan on valaisevaa. Kreikan talous näytti vielä ennen romahdusta toimivalta. Merkit ovat Suomessa samansuuntaisia, mutta vielä rajumpia. Merkittävä ero on se, että Suomen julkinen velka per capita on jo nyt yli kaksinkertainen Kreikan velkatasoon verrattuna ennen kriisiä.

Toinen ero liittyy työttömyyden kehitykseen. Kreikassa työttömyys oli ennen romahdusta noin 8–10 %, ja kriisin jälkeen se nousi yli 25 prosenttiin. Suomessa työttömyys on jo ennen kesää realistisesti 12,5–13,5 %, jos kausityöntekijät ja valmistuvat nuoret eivät löydä työtä.

Tämän jälkeen työttömyys kasvaa saman kaavan mukaisesti: vuonna 2027 14–15 %, vuonna 2028 15–16 % ja vuonna 2029 yli 16 %. Tämän jälkeen Troikka sisään ja Kreikan luvut eli yli 25 % sekä nuorisotyöttömyys lähes 50 %.

Suomessa valmistuu vuosittain lukiosta ja ammatillisista oppilaitoksista noin 90 000 nuorta. Jatko-opintoihin siirtyy vain noin neljännes. Käytännössä 40 000–50 000 nuorta päätyy suoraan työttömyyskortistoon ja vailla työtä. Nuorisotyöttömyys on yksi vakavimmista vararikon merkeistä, koska vanhemmat ikäluokat pitävät työpaikoistaan kiinni eivätkä mielellään eläköidy, osin siksi, että eläkejärjestelmän kestävyyteen ei enää luoteta.

Etelä-Euroopan maissa tilanne on ja oli toinen. Niissä laaja harmaa talous ja käteistalous tasapainottavat järjestelmää. Kreikka ja Italia ovat tästä esimerkkejä. Suomessa tämä ei ole mahdollista. Valtio tietää kaiken, valvonta on kattavaa ja lisäansiot on käytännössä rajattu minimiin. Järjestelmä on tiivis, mutta joustamaton.

Kun tähän kokonaisuuteen lisätään tekoälyn vaikutus, tilanne synkkenee entisestään. Kansainvälisen valuuttarahaston toimitusjohtaja Kristalina Georgieva varoitti Davosin talousfoorumissa, että tekoälyn vaikutus työmarkkinoihin tulee olemaan tsunamin kaltainen. Seuraavan 5–10 vuoden aikana 64 % valkokaulustyöntekijöistä menettää työnsä tekoälyn takia.

Suomella on tähän tsunamiin poikkeuksellisen hyvät edellytykset, koska yritysten digitalisaatio ja taloushallinnon automaatio ovat maailman huippua. Tämä tarkoittaa, että työpaikkoja katoaa nopeasti, eikä uusia synny tilalle. Tästä pitää huolen ja kantaa vastuunsa myös koululaitoksemme, joka tuottaa puhuvia päitä ja jossa yhdenmukaisuus kukoistaa.

Yrittäjiä ei yksinkertaisesti synny riittävästi. Vaihtoehdoksi jää pohjoismainen hyvinvointivaltio eli kansansosialismi. Kansalaispalkka, pysyvä kurjuus, katkeruus ja henkisen pääoman rapautuminen on tulevaisuuden Suomi.

Suomen työttömyys kasvaa rajusti ennen seuraavia eduskuntavaaleja, ellei hallitus ryhdy keinotekoiseen tempputyöllistämiseen. Työttömyysaste on lähempänä 15 prosenttia kuin kymmentä keväällä 2027.

Tämän jälkeen kysymys ei enää ole politiikasta vaan hallinnasta. Aikaa ei ole paljon. Kun Troikka saapuu, päätösvalta on jo menetetty.

Siihen on enää pari vuotta.

Kannattaa varustautua.