Suomi on ajautunut tilanteeseen, jossa mittasuhteet ovat pahasti kadoksissa. Kevyt huumori nostetaan kansalliseksi kriisiksi, mutta järjestelmällinen veronmaksajan rahojen väärinkäyttö ohitetaan olankohautuksella. Tämä ei ole sattumaa. Kyse on ideologisesta muutoksesta, joka on syönyt yhteiskunnan itsetunnon.

Silmienvenytys, ilveily ja karikatyyri ovat osa ihmiskunnan vanhinta huumoria. Ihmiset ovat aina osanneet nauraa. Itselleen, naapurille, vallalle ja vähemmistöille, ilman että maailma kaatui. 1990-luvulla Aake Kalliala ja Pirkka-Pekka Petelius kulkivat sketseissään pussihousuissa ja saappaissa. He tekivät karikatyyrejä, joita katsottiin yli yhteiskuntaluokkien. Työllistin tuolloin useita romaneja. He odottivat näitä jaksoja. Heillä oli itsetunto ja identiteetti kunnossa.

2000-luvulla tilanne muuttui. Neuvostoliiton raunioilta noussut ideologinen tyhjiö täytettiin uudella moraalisella ylemmyydellä. Vähemmistöistä tehtiin suojeltavia symboleja, ei ihmisiä. Heidät herkistettiin ja valjastettiin poliittisiksi pelinappuloiksi juurensa menettäneelle vasemmistolle. Media kaivoi esiin valmiiksi muotoiltuja haastateltavia, joiden reaktiot vastasivat haastattelijan toivetta. Pelisilmä oli hyvä, tilannetaju ohjattu.

Nyt olemme vuodessa 2025. Ihmisten ja kansakuntien kyky nauraa itselleen on murentunut silmissä. Tilalle on syntynyt loukkaantumisteollisuus, jossa jokainen ele voidaan valjastaa poliittiseen kampanjaan. Miss Suomen silmienvenytys on tästä erinomainen esimerkki. Iloinen ja harmiton hetki muutettiin moraaliseksi rikokseksi. Media tarttui siihen innolla. Ex Miss Suomen tapauksessa hintalappu missiorganisaatiolle tehdään kalliiksi. Asianajaja on jo palkattu.

Samalla Suomen valta-, oikeus- ja turvallisuusorganisaatiot ovat vuosien aikana muuttuneet. Ei parempaan, vaan huonompaan suuntaan. Tästä kertovat muun muassa Päivi Räsäsen syyte ja oma tapaukseni. Politiikka ja vasemmiston uudet aatteet ovat uineet julkisen sektorin liiveihin. Eikä ihme. Kun Suomi uhkaa ajautua vararikkoon lähivuosina, moni virkamies pelkää työpaikkansa puolesta. Koulukiusaamiseen on helppo yhtyä, kun se kulkee vallan virrassa.

Erikoista tässä viattomassa ilveilyssä on se, että kotimaiset sosialistiset trollit itse levittävät negatiivista Suomi-kuvaa maailmalle. Nyt myös vientiliiketoimintaa harjoittavilta yhtiöiltä haetaan oikeanmuotoisia kommentteja. Puhutaan jo talouden kärsimisestä. Kaikki vain hyvän huumorin takia. Tämä on absurdia.

Totuus on, että Perussuomalaisten kannatus on saatava alas keinolla millä hyvänsä. Kun tilaisuus tarjoutuu, media ja sitä tukevat trolliverkostot eivät epäröi. Keinotekoisilla, tarkoitushakuisilla ”kriiseillä” siirretään äänestäjien huomio muualle ja etsitään lisäsyyllisiä taloutemme heikkoon tilaan. Vasemmistokin tietää, että Suomi on matkalla kohti vararikkoa.

Suomen viennin tila ja maan brändikuva eivät heikkene silmienvenytyksestä, huumorista tai yksittäisistä kohuista. Ne heikkenevät vuosikymmeniä jatkuneen rakenteellisen korruption, osaamattomuuden, mulle–sulle-politiikan ja veronmaksajan järjestelmällisen vääristelmän seurauksena.

Tästä ei haluta puhua. Kun Troikka seisoo ovella, talousasiantuntijat ja media tulevat selittämään romahduksen Putinin sodalla, Trumpin tullipolitiikalla tai vaikka Perussuomalaisten silmienvenytyksellä, millä tahansa ulkoisella tekijällä. Perussuomalaiset sullotaan samaan laariin näiden syiden kanssa. Todelliset vastuunkantajat pysyvät piilossa, koska he ja heidän oppi-isänsä istuisivat muuten syytettyjen penkillä.

Silmienvenytys on helppo kohde.
Korruptio ei ole.