Luottamus on politiikan kivijalka. Kun se murtuu, mikään muu ei enää kanna. Perussuomalaisten on katsottava rehellisesti peiliin. Kolmet vaalit peräkkäin on hävitty raskaasti. Luvut puhuvat puolestaan:

EU-vaalit 2024: kannatus laski 44,9 %

Kuntavaalit 2025: tulos romahti 47,6 %

Aluevaalit 2025: uusi pohjalukema – vain 29,7 %

Kyse ei ole yksittäisistä kampanjoista tai huonosta onnesta. Kyse on suunnan menettämisestä. Tämä on osoitus siitä, että äänestäjät eivät enää usko puolueen nykyiseen linjaan, eivätkä sen johtajiin.

Tämä ei ole henkilökohtainen kysymys, vaan poliittinen. Onko nykyisellä puoluejohdolla enää kykyä palauttaa kansan luottamus? Onko sillä visio, taito ja uskottavuus viedä puoluetta uuteen nousuun? Jos vastaus on epävarma, silloin vastuu on kannettava. Uusi alku ei ole mahdollinen ilman uutta johtamista sekä sisäisesti että ulospäin.

Puoluehallituksen tehtävä on nyt kiireellinen ja historiallinen. On käytävä läpi, mitä Perussuomalaiset tavoittelee tulevaisuudessa. On tunnustettava rehellisesti, mitkä linjat ovat epäonnistuneet, missä on menty harhaan ja miten tilanne voidaan korjata. Kaikki tehdyt virheet on kirjattava ylös, ei syyllistämisen vaan oppimisen vuoksi. Vasta sen jälkeen voidaan rakentaa strategia, joka puhaltaa hengen takaisin kansanliikkeeseen.

Johtaminen ei voi perustua pelkkiin tunteisiin, tuttuuteen tai lojaaliuteen. Nyt tarvitaan osaamista, analyysiä, ulospäin näkyvää muutosta ja aitoa nöyryyttä. Politiikassa tärkeintä ei ole säilyttää paikkaansa, vaan yhteys siihen kansaan, jota väittää edustavansa.

Samaan aikaan puolueen on ryhdyttävä avaamaan suomalaista rakenteellista korruptiota. Kansa ei koe järjestelmää omakseen, koska valta on vuosien saatossa siirtynyt suljettuihin kabinetteihin: poliittisiin virkanimityksiin, verovaroin rahoitettuihin konsultti- ja viestintäverkostoihin sekä puolueisiin kytkeytyneisiin etujärjestöihin. Demokratia on muuttunut näennäiseksi, ja hallinto palvelee liian usein itse itseään.

Perussuomalaisten on oltava se puolue, joka repii tämän verkon auki. Se vaatii rohkeutta, mutta juuri nyt se on ainoa tie takaisin luottamukseen ja takaisin suureksi.

Talous takaisin puolueen ytimeen – Kokoomuksen hallitusretoriikka haastettava

On ymmärrettävä, että Kokoomus ei ole oikeistopuolue. Kokoomus on eturyhmäpuolue, joka ajaa lähinnä pankkien, pääomasijoittajien ja suurten ylikansallisten intressien etua. Tämä on sanottava ääneen ja selkeästi myös mediassa.

Perussuomalaisten talousohjelman ytimeen on nostettava seuraavat asiat:

Kuntauudistus: 5 kuntaa riittää 5,6 miljoonan asukkaan maahan. Nykyinen kuntarakenne on tehoton ja kallis.

Ei sosiaalituen leikkauksille: Leikkaukset osuvat aina heikoimpiin. Suomen talous voidaan tasapainottaa ilman niitä.

Yhteisövero 0 %: Suomen kilpailuetu on oltava työn ja tuotannon houkuttelu. Yritykset, jotka työllistävät erityisesti kielitaidottomia ja kouluttamattomia on saatava Suomeen.

Julkisen sektorin keventäminen 30 % , ilman, että peruspalvelut kärsivät. Fokus päällekkäisten rakenteiden ja hallinnon purkamisessa.

Hallitusyhteistyölle rajat – ota tai jätä -kortti Kokoomukselle

Kokoomuksen kanssa ei voida jatkaa hinnalla millä hyvänsä. Jos yhteistyö ei perustu keskinäiseen kunnioitukseen ja yhteisiin tavoitteisiin, Perussuomalaisten on lähdettävä hallituksesta. Hallituspaikat eivät ole itseisarvo. Arvot ja tulokset sitä vastoin ovat.

Oma media ja uusi näkyvyys – sisäpiiristä kansanliikkeeksi

Suomi on poikkeuksellinen maa Euroopassa: täällä ei ole oikeistokonservatiivista mediaa. Tätä puutetta ei paikkaa Suomen Uutiset, jonka sisältö ei tavoita muuta kuin puolueen sisäpiiriä.

Toimenpiteet:

Arvioidaan Suomen Uutisten rooli uudelleen: onko se media vai ilmoitustaulu?

Kehitetään laaja, korkeatasoinen konservatiivinen verkkomedia yhteistyössä ajatushautomoiden, toimittajien ja kenttätoimijoiden kanssa.

Tehdään puolueen tiedottamisesta kaksisuuntaista: kentän kuuntelevaa ja kansaa tavoittavaa.

Luodaan moderni markkinointistrategia, joka ei perustu enää vanhaan puoluejargonin toistamiseen.

Tunne äänestäjäsi – rakenna tiedolla

Puolueen strategia ei voi enää pohjautua mutu-tuntumaan. On selvitettävä datalla:

Ketkä ovat nykyiset ja entiset äänestäjämme?

Miksi he äänestivät, tai miksi eivät enää äänestä?

Miten tavoitamme uudet ryhmät: nuoret, pienyrittäjät, työntekijät, perheet?

Analyysin pohjalta rakennetaan paikallistason toimintamallit ja viestit, jotka puhuttelevat juuri oikeaa kohderyhmää.

Laajempi osallistuminen – uusia kasvoja, uusia ääniä

Puolueen sisäinen päätöksenteko ei saa olla pienen sisäpiirin hallussa. Nyt tarvitaan avoimuutta, osaamista ja kykyä kuunnella.

Toimenpiteet:

Otetaan käyttöön osallistava ohjelmatyö: jäsenistölle ja kentälle suorat kanavat vaikuttaa.

Tuodaan mukaan uusia kasvoja, erityisesti naisia, nuoria ja kokeneita tekijöitä muilta elämänaloilta.

Vahvistetaan kenttäorganisaatiota ja sen itsenäistä roolia ohjelmatyössä ja kampanjoinnissa.

Imagouudistus – arvot pysyvät, ilme päivittyy

Puolueen julkikuva ei vastaa enää tämän päivän todellisuutta. Tarvitaan nykyaikainen, uskottava ja laajasti houkutteleva imago.

Toimenpiteet:

Uudistetaan visuaalinen ilme ja sloganit.

Viestitään ratkaisukeskeisesti, ei vain vastustaen.

Nostetaan uutta sukupolvea esiin, jotta politiikkaa tehdään tulevaisuudelle.

Sähköinen äänestys – demokratian pelastus

51,7 % äänestysprosentti ei ole demokratiaa. Se on epäluottamuslause koko järjestelmälle. Vanhoille puolueille tämä passivointi on eduksi. Mitä vähemmän ihmiset äänestävät, sitä helpompi on säilyttää valta.

Perussuomalaisten on otettava johtorooli sähköisen äänestyksen edistämisessä:

Sähköinen äänestys on ainoa keino aidosti palauttaa valta kansalle.

Suomalaiset hallitsevat sähköiset palvelut paremmin kuin mikään muu kansa. Meillä on maailman parhaat verkkopankit, paperiton hallinto ja digiosaaminen. Pelko sähköisestä äänestyksestä ei ole perusteltua.

Venäjän hybridivaikuttamiseen vedoten sähköinen äänestys torjutaan, mutta todellinen syy on se, että se aktivoisi nukkuvan kansan.

.