Hallituksen “you are fired” -lakimuutos tarpeeton
Suomessa työntekijästä pääsee eroon huomattavasti helpommin kuin julkinen keskustelu antaa ymmärtää. Taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla irtisanominen on yksi Euroopan joustavimmista järjestelmistä, eikä työnantajalta edellytetä raskaita tai monimutkaisia perusteluja.
Keskustelussa vaietaan usein myös siitä, että irtisanominen on täysin mahdollista työntekijän sairausloman aikana, kunhan peruste ei liity itse sairauteen. Tämä on laissa selkeästi sallittua, mutta poliittinen retoriikka pyrkii luomaan toisenlaisen kuvan.
Todellinen ongelma pienille yrityksille ei ole irtisanomisen oikeudellinen kynnys, vaan irtisanomisajan palkka. Mitä pidempi työsuhde, sitä pidempi ja kalliimpi irtisanomisaika. Pahimmillaan tämä voi kaataa yrityksen, jos kassavirta heikkenee. Siksi riskienhallinta on yrittäjälle välttämätöntä. Liiketoimintaa voidaan harjoittaa useamman yrityksen kautta ja toimenkuvia järjestellä tarkoituksenmukaisesti.
Tosiasia on myös se, että työyhteisölle vahingollisista henkilöistä pääsee Suomessa eroon varsin helposti. Jos luottamus on menetetty tai yhteistyö ei enää toimi, työnantaja voi asianmukaisen menettelyn jälkeen päättää työsuhteen, laki ei suojele huonoa käytöstä.
Suomen työmarkkinoiden todellinen ongelma ei ole irtisanomisen vaikeus, vaan byrokratia, jäykät rakenteet, toimialojen kapeus, sosialistiseksi kangistunut korporaatiorakenne, hyvä veli -verkostot ja julkisen sektorin holtiton rahankäyttö, joka nostaa yleistä kustannustasoa perusteetta.
Lakimuutoksen taustalla on EK:n pölyttyneet johtajat, jotka elävät menneiden aikojen kaunoissa. Niitä toteuttavat hallituspuolueissa ne, joilla ei ole selkärankaa puolustaa yritysten toimintaympäristöä. Päätöksiä ohjaa oma palkkapussi ja ura, ei historian tuntemus eikä taloudellinen realismi.
Jos Suomi haluaa oikeasti parantaa työllisyyttä ja yritysten investointihalukkuutta, tarvitsemme ratkaisuja, jotka aidosti vahvistavat yritysten toimintaympäristöä, emmekä näennäisiä uudistuksia, joilla ei ole käytännön merkitystä.
Tekstin aiheet:
Investointihalukkuus lisääntyy sitä myöten, kun on mahdollisuudet markkinoilla lisääntyy. Pelkkästään kotimaan markkinat ovat liian suppeita kalliin automaation rakentamiseen, eli ollaan tuonnin varassa. Riskitön työvoiman palkkaaminen on vähintä, mitä voime tehdä tilanteessa, jossa olemme menettäneet otteen maailmanmarkkinoista.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kyllä, metsäteollisuuskin on kärsinyt maamme sosialisteista, pers penkkiin voi meiltä asiakkaista, jossa moottorisahat käynnistyi sademetsissä. Seuraava hallitus demareista, ja Suomen hyvinvointi loppuu kokonaan, koska velka aiheuttaa kammo krapulan ilman juhlia.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kiimainen viher siirtymä saa ihon kananlihalle, mutta kansantalous ei elä tunteella vaan kylmästä logiikasta. Kahvinkeittimen hinta on helppo ymmärtää, mutta todellinen kysymys on paljonko maksaa upokkaan lämmitys ja raudan sulaminen. Kun sähkö kallistuu, linja pysähtyy, ja sen uudelleen käynnistyminen vie enemmän energiaa kuin jatkuva pyöriminen. Asiakasa ei odota, hän siirtyy sinne, missä toimitusvarmuus on varmaa ja hinta kilpailukykyinen. Lakkojen varjo ja vihersiirtymän kiima yhdessä voivat viedä työpaikkoja, joita ei tilastoida suoraan, mutta jotka katoavat hiljaa markkinoiden mukana. Fossiilisalat olivat vain väliaikainen silta, mutta uusiutuvan energian taimikko ei kasva vielä metsäksi. Tuulivoima työllistää akentamisessa, aurinkopaneelit Kiinassa, ja halpa voi synnyttää työpaikkoja vain jos se saa teollisuuden pyörimään. Kansantalouden verenkierrossa ei riitä tunne, vaan tarvitaan kylmä laskelma; paljonko maksaa raudan sulaminen, ja kuka sen hinnan kestää.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Probabiliter clima mutatur, incertum est quantum, sed possibiliter calefactio globalis extenditur ediam ad boreales latitudines. Tamen urbanum calorem insulae (taajamalämmöt) distortiones introducunt, ita ut observavatio non semper concordet cum veritate physica.
Suomeksi; taajamalämmöt vääristävät mittauksia, ja lentoasemia ei ollut esiteollisessa ajassa. Vertailu perustuu jäätiköiden kerrostumiin, puiden vuosirenkaisiin ja sedimentteihin, ei kaupunkiasemien lämpösaarekkeisiin.
Mutta kun homogenisatio statistica yrittää korjata nämä vaikutukset, syntyy palimpsestum climaticum; kerros kerroksen päälle, jossa alkuperäinen signaali ja korjattu signaali sekoittuvat. Lopputulos on incertum est – epävarmuus, joka ei katoa, vaan muuttuu tieteelliseksi varmuuden puutteeksi.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
voi vittu
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Margariini sellainen on parempi,leviää kylmänäkin.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Golfvirta on osa Atlantin kiertoa, jonka moottorina on pohjoisen haihtuminen. Haihtuminen lisää suolapitoisuutta ja tiheyttä, jolloin vesi painuu syvyyksiin ja kierto jatkuu. Kun haihtuminen hiipuu, mekanismi pysähtyy. Barentsinmeren pakkaset kertovat latenttilämmön katoamisesta, ja haihtuminen on siirtynyt keskiselle Atlantille. Siperian joet ja valtavat valuma-alueet isostasiassa mataloituvalla mannerjalustalla estävät syvien virtausten syntymisen, kun taas Grönlannin sulavedet ovat määrältään pieniä. Siperian jokien valumat ovat luokkaa 160 000 kuutiometriä/s, kun Grönlannin valumat on vain noin 2800 kuutiota/s. AMOC:n heikkeneminen muuttaa koko ilmaston: Pohjois-Eurooppa kylmenee troopiset alueet kuumenee ja sateiden jakauma muuttuu. Pohjolan ilmastonmuutos on siis täysin luonnonmukaista enää vain yleinen ymmärrys puuttuu.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Muinaiset kansat tiesivät, että elämä vaatii uhreja. Nazcan aavikolla ihmiset kaiversivat linjoja hiekkaan ja antoivat verta sateen janoon. Heidän rituaalinsa olivat konkreettisia; päät irti, veri maahan, toivo taivaalle.
Eduskunnan salissa rituaali jatkuu, mutta muodot ovat muuttuneet. Nyt puhutaan puhtaasta siirtymästä, ja uhrit eivät ole ihmisiä vaan työpaikkoja ja teollisuutta. Jokainen suljettu tehdas, jokainen menetetty työpaikka on kuin rituaalinen lahja ilmaston jumalille. Yhteisö uskoo, että ilman uhrauksia ei tule elämää – ei kestävää tulevaisuutta, ei puhdasta energiaa.
Uutta teollisuutta luvataan, mutta se kulkee vielä voi olla tai tulla muodossa; sileä pinta, vanha maku. Retoriikka huokuu puhtautta kuin lapsen pylly – kiiltävä ja viaton, mutta vaatii jatkuvaa pesua.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Nykyeduskunta saisi minkä tahansa rikkaankin öljyvaltion velkaantumaan ääriään myöten, ilmastokiimaan ei ole rokotetta.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Polttomoottori on yli sadan vuoden kehityksen tulos; luotettava ja globaali, kun taas sähköautojen akkuteknologia on vasta vaippaiässä. Akkujen miljardijakeluun tarvitaan aikaa, ehkä vasta 2050-luvulla, ja lyhyt ikä jättää kuluttajat epävarmuuteen ja markkinat epätasapainoon.
Öljy ei ole pelkkää bensaa, vaan jalostus tuottaa myös maantiepikeä, lentopetrolia ja kemianteollisuuden raaka-aineita. Jos bensiinin kysyntä romahtaa liian nopeasti, jalostamot menettävät taloudellisen tasapainonsa, vaikka bitumille olisi tarvetta. Bensa-autojen jatkoaika tukisi jalostuksen kokonaislogiikkaa ja infrastruktuurin ylläpitoa.
EU:n 2035 kielto on poliittinen päätös, ei teknologinen välttämättömyys. Kuluttajien epäluottamus sähköautoihin liittyy akkujen kestoon, kustannuksiin ja infrastruktuuriin. Bensa-autojen jatkoaika vuoteen 2050 antaisi realistisen siirtymäajan. Näin vältetään tilanne jossa öljyä jalostetaan edelleen bitumin takia, mutta bensiini jää ilman markkinaa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Yhden sähköauton akkumateriaalia varten on louhittava keskimäärin 1200 tonnia malmia, kaivoksesta ja pitoisuudesta riippuen. Miljardin sähköauton akkuja varten tarvitaan siis kaivaa luokkaa 1200 000 000 000 tonnia malmia, joka tuhoaa mm. Afrikassa laajat vesistöt, josta väestölle seuraan massiivinen puhtaan veden pula, ei juoma- ei kasteluvettä viljelyksille. Akkuteollisuus tuhoaa maapallon pohjavedet, josta seuraa sekä nälkää että sairauksia.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Akkumineraalit ovat rajallinen resurssi, ja niiden käyttö ratkaisee millaiseksi liikkumisen tulevaisuus muotoutuu. Kaupunkiolosuhteissa akkujen ensisijainen kohdentaminen julkisen liikenteen kehittämiseen on välttämätöntä. Yksi sähköbussi voi palvella tuhansia ihmisiä päivittäin, kun yksi sähköinen henkilöauto palvelee kenties vain yhtä henkilöä. Tämä tekee joukkoliikenteestä ylivoimaisen resurssiviisauden näkökulmasta.
Julkisen liikenteen sähköistäminen parantaa ilmanlaatua vähentää melua ja tukee kaupunkien hiilineutraaliustavoitteita. Se on investointi, joka hyödyttää koko yhteisöä ja vahvistaa kaupunkien elinvoimaa. Akkumineraalien ohjaaminen yksityisautoihin sen sijaan kasvattaa mineraalien kuutusta saavutettuun hyötyyn nähden.
Henkilöautoliikenteen osalta ratkaisu löytyy synteettisistä polttoaineista. Niitä voidaan valmistaa uusiutuvalla sähköllä ja hiilidioksidin talteenotolla, jolloin ne muodostavat hiilineutraalin vaihtoehdon olemassa olevalle autokannalle.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Luken metsä on hiilinielu ja ei ole hiilinielu, vaihtelee kuin kuukautiset. Maankäyttösektori sen sijaan jättää maaseudun syntiseksi, jossa toki kaupunkilaiset ovat päästöjen aiheuttaja.
Ruoka: Maatalouden metaani- ja typpipäästöt syntyvät, jotta kaupunkilaisilla olisi lihaa, maitoa ja hernekeittoa torstaisin.
Energia ja raaka-aineet: Puut, turve ja vilja kulkevat maaseudulta kaupunkiin. Päästöt kirjataan maaseudulle, mutta hyöty jaa kaupunkiin.
Kulutusketju: Kaupunkilainen ei näe päästöjä, vain tuotteet kaupan hyllyllä. Tilastossa maaseutu on syyllinen mutta teollissuudessa se on palveluja.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Ihmisen lisäämä hiilidioksidi esiteollisesta ajasta on noin 0,3 grammaa/m3 maapallon ilmakehässä. vertailun vuoksi vaikka perunakilon kuivapainoon on sitoutunut 300 grammaa hiilidioksidia. Kyse on siis merenpinnan tasosta, ja jos otetaan korkeudet mukaan, niin 1500 metrin korkeudella vastaava on noin 0,26 grammaa/m3, 2000 metrin korkeudella 0,25 grammaa/m3 ja vaikka 2500 metrin korkeudella 0,23 grammaa/m3. Edellinen siksi, että väestö joutuu joka tapauksessa laajentamaan asutus- ja viljelyalueita korkeammilla seuduilla aikanaan tilanpuutteen vuoksi. Ppm:ssä kannattaa muistaa, että vaikka arvo korkeammilla alueilla pysyy samana, niin CO2:n massa/m3 pienenee samassa suhteessa. Kaiken kaikkiaan väestön lisääntyminen tarvitsee lisähiiltä, ravinnon tuotanto tarvitsee hiilidioksidia paikallisesti viljelyksille vaikka sen globaali massa olisikin kasvanut. Ilmastoon tuolla ei ole merkitystä, siihen vaikuttaa miljoonat muut asiat.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Paikallinen sopiminen on kuin räätälin tekemä puku; se istuu juuri sille jolle se on tarkoitettu. Jokainen yritys on erilainen, joten yksi kaava ei sovi kaikille. Tämä joustavuus mahdollistaa palkkojen ja ehtojen sovittamisen yrityksen todelliseen tilanteeseen, mikä parantaa kilpailukykyä. Vientiyritykset ja kotimarkkinat kohtaavat erilaisia haasteita, ja paikallinen sopiminen antaa tilaa molemmille. Se luo tasapainon, jossa vahvat ja heikot voivat kohdata reilussa sopimuksessa. Lisäksi se estää palkkapaineiden syömät hyödyt, joita valuuttapolitiikka tai kilpailukyky muuten menettäisi. Paikallinen sopiminen ei ole uhka, vaan mahdollisuus, joka auttaa yrityksiä löytämään oman tasapainonsa ja rakentamaan kilpailukykyä omista lähtökohdistaan. Näin paikallinen sopiminen toimii kuin räätälin puku, joka istuu täydellisesti ja tukee yrityksen menestystä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Devalvaatio oli talouspolittinen keino, jota käytetään palauttamaan kilpailukykyä. Sen ydin ei ollut tehdä tuontitavarasta kalliimpaa, vaan antaa vientiyrityksille mahdollisuus myydä tuotteitaan edullisemmin kansainvälisillä markkinoilla. Kun vienti vetää, talous saa lisää elinvoimaa ja yrityksillä on aikaa investoida tuotannon tehostamiseen.
Jos devalvaatio tulkitaan väärin – ikään kuin se olisi peruste palkankorotuksille – sen hyöty katoaa saman tien. Palkkojen nousu ilman vastaavaa tuottavuuden kasvua syö kilpailukyvyn, nostaa kustannuksia ja johtaa inflaatiokierteeseen. Näin devalvaation alkuperäinen tarkoitus vesittyy.
Oikeaoppinen hyödyntäminen tarkoittaa, että devalvaation tuoma kilpailukyky käytetään tuottavuuden parantamiseen, viennin vahvistamiseen ja investointeihin, ei palkkojen automaattiseen nostamiseen. Kun tuottavuus kasvaa, palkkojen nousu on kestävää ja perusteltua – mutta järjestys on tärkeä. Oma valuutta on myös mahdollisuus, mutta asenteet on oltava kunnossa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Vieras valuutta on kuin vuokrahevonen, jota ohjastaa vieraat voimat. Se vie kyllä eteenpäin, mutta ei sinne minne itse haluaisi. Ohjakset ovat toisen käsissä, ja vauhti määräytyy isännän tarpeista. Talous kulkee, mutta luottamus ei ole omaa – se on lainattua.
Oma valuutta taas on on kuin oma hevonen. Se kantaa juuri niin pitkälle kuin talouden voimat riittävät. Sen askel on oma, sen suunta oma, ja sen luottamus syntyy omasta kyvystä hallita riskejä. Oma valuutta todistaa, että maa uskoo itseensä – ja markkinat uskovat siihen.
Vuokratalous tuo mukanaan riippuvuuden, itsenäinen talous tuo mukanaan vastuun. Molemmat ovat raskaita, mutta vain toinen rakentaa pohjaa, joka kestää.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Euro on kuin ranskalainen muotivaatetus; näyttää hyvältä Brysselin catwalkilla, mutta ei kanna arjen kuormaa. Se syntyi poliittisena projektina, jolla haluttiin sitoa Euroopan maat yhteen. Mutta muotivaatteet eivät miestä tee – valuutta ei yksin ratkaise talouden voimaa, vaan sen kantavat rakenteet, luottamus ja kyky uudistua.
USA:n dollari taas on kuin globaali työhevonen. Se kulkee kaikilla leveysasteilla, tropiikista arktiselle alueelle, ja sen selässä ratsastaa koko maailma. Dollari on kansainvälisen kaupan perusvaluutta, öljyn ja raaka-aineiden mitta, ja sen vakaus perustuu Yhdysvaltojen talouden kokoon ja rahoitusmarkkinoiden syvyyteen. Se ei ole poliittinen muotivaatetus, vaan käytännön työkalu.
Suomen kannalta dollari olisi voinut palvella paremmin kuin euro. Miksi luoda uusi valuutta, kun vanha jo toimii? Euro sitoo meidät euroalueen kompromisseihin, dollari taas olisi kytkenyt meidät suoraan maailman reservivaluuttaan.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Euron huonous: Euro on kuin räätälipuku, joka on ommeltu Saksan ja Ranskan mittojen mukaan – ja Suomi joutuu kulkemaan hihat liian pitkinä ja lahkeet liian lyhyin.
Dollarivaihtoehto: Jos Suomi olisi valinnut dollarin, meillä olisi ollut valuutta, joka on maailman reservi, eikä pelkkä kompromissi EU:n sisäisessä valtapelissä. Dollari on kuin iso sateenvarjo; se ei ehkä ole kaunis, mutta se suojaa paremmin globaalissa myrskyssä.
EKP:n rooli: Euroopan keskuspankki on kuin orkesterin kapelimestari, joka kuulee vain suurten maiden viulut ja jättää pienten maiden huilut taustalle. Suomi saa soittaa nuottinsa, mutta ääni hukkuu meteliin.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Lisäys vielä edelliseen: Kilpailukyky ilman häiriöitä: Dollari olisi ollut kuin maailmanmarkkinoiden peili – siinä näkyisimme sellaisena kuin olemme, ilman euroalueen vääristymiä.
Euron ongelma: Euro on kuin sumuinen ikkuna; suuret maat näkevät maiseman kirkkaana, mutta pienet maat joutuvat arvailemaan, missä tie kulkee.
Dollarissa: Suomi olisi nähnyt kilpailukykynsä suoraan, ilman EKP:n säätöjä ja kompromissien varjoa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Hyvä veli -verkostot ovat kaiken pahan alku ja juuri Suomessa.
Kyse suomalaisesta korruptiosta.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti