Talvivaara on hakeutunut konkurssiin.

Se tapahtui mitä monet ovat toivoneet ja rummuttaneet, besserwisserit ja wisserbesserit.

Isku on kova kaikille.

Ihmisille, luonnolle ja taloudelle.

”Rahoitusneuvottelut tärkeimpien sidosryhmien, mahdollisten uusien sijoittajien ja Suomen valtion kanssa ovat jatkuneet intensiivisesti viime kuukausina. Neuvottelut ovat jo edenneet pitkälle. Talvivaaraa on kuitenkin tänään informoitu päätöksistä, joiden seurauksena lyhyen aikavälin rahoitusta yhtiön välittömiin käyttöpääomatarpeisiin ei ole saatavissa vaaditussa aikataulussa. Tämän vuoksi myöskään pidemmän aikavälin rahoitusneuvotteluja ei kyetä saattamaan päätöksen.”

Talvivaaran mineraalivarat on arvioitu 2 053 miljoonaksi tonniksi jotka riittävät useiksi vuosikymmeniksi. Esiintymä on yksi Euroopan suurimmista tiedossa olevista sulfidisen nikkelin esiintymistä.

Monta asiaa meni pieleen ja varsinainen syöksykierre lähti liikkeelle kipsisakka-altaan pohjan repeämisestä jonka jälkeen domino-efektiä ei saatu pysäytettyä.

Vesihuollon parantaminen, vesien hallinta ja bioliuotuksen haasteet ovat yksittäisistä seikoista merkittävimmät.

Rahaa paloi ja todennäköisyyksistä ei saatu niskalenkkiä. Vääriä asioita tapahtui väärään aikaan.

Voisin silti melkein luvata että jotain tästä vielä syntyy, jotain muutakin kuin talvivaarapornoa.

Virheistä on opittu ja töitä on tehty asioiden oikealle tolalle saattamiseksi, lento katkesi valitettavasti kalkkiviivoille.  

Potentiaali on olemassa, kuka sen käyttää ja kerää hedelmät ?

Toivottavasti suomalaiset.

Tsemppiä Talvivaaran duunareille, ehkä se siitä.