Kaupunkimme budjetista siirtyy 60-70% vuonna 2023 hyvinvointialueen hallintaan. Voit itse miettiä mitä merkitsisi, jos tuloistasi valtaosa katoaisi muiden taskuihin ja he päättäisivät mitä niillä hankitaan. Haluaisit ehkä vaikuttaa jotenkin siihen miten rahoja käytetään.

Elämääsi läheisesti koskettavista sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta ei vastaakaan kohta enää kunta. Niiden järjestämiseen ja rahoitukseen tarvitaan ”leveämpiä hartioita”. Samalla siirtyy suurelta osin myös päätäntävalta siitä, miten ja missä palvelut toteutetaan. Tämä koskee myös oheispalveluita, joita toimialat käyttävät. Meillä esimerkiksi sairaalan ja koulujen ruokapalvelut tulevat muutama vuosi sitten rakennetusta nykyaikaisesta keskuskeittiöstä. Miten ja kuka sairaalan ruokahuollon järjestää tulevaisuudessa koulutoimen jäädessä kunnalle ja sosiaali- ja terveystoimen siirtyessä alueelle?

Kokonaisuuden ollessa kunnan hallinnassa eri toimialojen yhteistyö on ollut helposti sovitettavissa. Alueiden tullessa mukaan näitä kuvioita tarkastellaan uudelleen kokokaistaloudellisuuden mutta myös eri osapuolten intressien kannalta.

Vuosi 2022 on ratkaisujen aikaa

Julkisuudessa on esitetty pelkoja siitä, että asioista päätettäessä isot vievät ja pienet vikisevät. Pelko on osin aiheellinen. Ensi vuonna tehdään aluevaltuustoissa päätöksiä, joissa ratkaistaan toteutettavat palvelurakenteet pitkälle tulevaisuuteen. Aluevaltuustoihin on saatava edustajia, jotka ymmärtävät kokonaisuuksia, osaavat tarvittaessa pitää pienempien puolta eivätkä istu tuppisuina.

Itse näen tärkeänä kolmen keskuksen mallin Iisalmi, Kuopio ja Varkaus. Näissä pitäisi nykyiset toiminnot säilyttää ja kehittää puuttuvia. Pienemmissä kunnissa olevat terveyskeskukset tulee säilyttää. Tarvitaan lisää digitaalisia palveluja ja terveyskeskusautoja, jotta palvelut ulottuvat myös syrjäkylille.

Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus on uudistuksen yksi tavoite. Hoitoalan henkilökuntapula voidaan ratkaista vain puuttumalla alan perustaviin ongelmiin. Henkilömitoitus ja palkkaus on saatava kuntoon. Mielenterveyspalvelut kaipaavat kipeästi tekijöitä, joita saadaan vain koulutukseen panostamalla.

Yksi siirtyvistä toimista on lasten ja perheiden sosiaalipalvelut, joiden toimimattomuus on vuosien hyssyttelyn ja kovan väännön jälkeen tunnustettu päättäjienkin keskuudessa. Asioita laitetaan meillä Varkaudessakin parhaillaan uusiin puihin.

Kun mm. lastensuojelu siirtyy alueille, on ehdottomasti huolehdittava, että laitosten valvonta saadaan toimimaan. Sama koskee vammais- ja vanhustenhoitoa. Näiden laiminlyönnistähän Varkaus sai mennä vuosina kyseenalaista kunniaa. En-näe-mitään, en-kuule-mitään, en-puhu-mitään enkä puutu mihinkään -edustajien lähettämistä alueille edunvalvojiksi kannattaa ehkä harkita parikin kertaa.

Aivan varmasti jossain elämänvaiheessa sinä, lapsesi tai joku läheisesi tarvitsee alueen palveluita. Pidä puolesi. Äänestä aluevaaleissa. Se on pieni vaiva.