1980-luvun alussa Oululla oli kaksi vaihtoehtoa: julistautua kriisikaupungiksi tai keksiä jotain. Oulu valitsi jälkimmäisen. Järkeiltiin mitkä ovat alueen vahvuudet ja miten niiden päälle kannattaa rakentaa. Vahvuudeksi määritettiin insinöörityö ja ratkaisuksi kehitettiin Teknologiakylä. Ajatus oli, että kaupungin hankkeeseen laittama markka muuttuu neljäksi markaksi. Lopulta asetettu tavoite ylitettiin moninkertaisesti.

Raasepori on nyt samassa tilanteessa: kriisikaupungiksi mennään ja jotain pitäisi keksiä.

Mitkä ovat alueen vahvuudet? Historia, hieno luonto ja loistava sijainti, sillä pääkaupunkiseutu sekä Turku ovat alta sadan kilometrin päässä. Raasepori on myös meren rannassa ja Tallinna sekä Pietari ovat lähellä, eikä Ahvenanmaalle tai Tukholmaankaan matka ole pitkä. Eikö Raaseporin kannata rakentaa kulttuurillisen matkailun varaan niin, että matkailusta tehdään ympärivuotinen elinkeino?

Tämä tarkoittaa alueen huikean historian tunnistamista ja sen tuotteistamista. Alueen historiasta voi tehdä digitaalista businesta, joka toimii myös alueen markkinointina. On tärkeää naittaa yhteen vanhaa historiaa ja uusia digitaalisia ratkaisuja.

Raaseporin historiasta pystymme löytämään tapahtumia, joiden historiallinen sisältö kiinnostaa laajasti niin suomalaisia, ruotsalaisia, norjalaisia, tanskalaisia ja tietenkin venäläisiä. Kun kulttuurimatkailu on ympärivuotista, alueelle voi alkaa hahmotella majoituspalveluja sekä vahvistaa ympärivuotisia aktiviteetteja, joita on jo paljon.

Hangon sataman avulla potentiaali kasvaa merkittävästi. Alueen luonnon ja jo merkittävien matkailupaikkojen – kuten Fiskars, Billnäs, Tammisaari, Raaseporin linna ja Hanko Rintamamuseoineen – kehittäminen on ratkaisu alueen elinkeinoelämän suunnan määrittämiseen.

Raasepori tarvitsee yli puoluerajojen hyväksytyn Mission, eli miksi olemme olemassa ja mitä ovat vahvuutemme. Sitten Vision, eli kuinka rakennamme vahvuuksiemme varaan. Strategiat ovat sitten tapoja miten edetään.

Julkaistu Etelä-Uusimaassa 27.5.2021