Arkkipiispa Kari Mäkisen lausunto avioliittolain uudistuksesta on saanut tähän mennessä yli 20 000 suomalaista eroamaan evankelisluterilaisesta kirkosta. Hänet palkittiin ansioistaan Suomen Leijonan suurristillä.

Suomalaisen yhteiskunnan arvot tulevat talonpoikaisissa kyläyhteisöissä vallinneista käsityksistä ja tavoista. Avioliitto ja perhe olivat suvun jatkumisen ja sitä kautta hyvän elämän päämäärä. Me luotamme moniin instituutioihin, kuten poliisiin, puolustusvoimiin ja kirkkoon. Useat näistä ovat suomalaisen elämänmuodon vankka perusta, joihin vaikeina vuosina on totuttu turvaamaan.

Kirkko on tuonut lohtua. Nyt vaikuttaa siltä, että kirkko instituutiona on romahtamassa. Papisto pitää uhkaa vakavana, jopa 65 prosenttia miespapeista pelkää jakautumista. Pappien vastauksista huokuu huoli kirkon liberalisoitumisesta, joka johtaa siihen, että kirkosta eroavat, tai heidät savustetaan ulos, perinteiset konservatiivit. Papit puhuvat ”kylmästä sodasta” ja siitä, että jakaantuminen on alkanut jo aikoja sitten, kun esimerkiksi Lähetyshiippakunta (entinen Luther-säätlö) joutui eroamaan kirkon yhteydestä. Suuri osa papeista miettii nyt, pitäisikö kirkon palata lähemmäksi hengellisiä juuriaan sen sijaan, että se seuraa muotivirtauksia.

Jos käy niin, että jakaantumisesta tulee totta, Suomessa ei sen jälkeen ole kansankirkkoa vaan liuta pieniä ryhmittymiä omissa poteroissaan. Jakautuminen olisi mielestäni suuri vahinko suomalaiselle yhteiskunnalle, jonka yhtenäisyydestä ei muutenkaan paljon voi enää puhua.

En usko salaliittoteorioihin, mutta näinä kummallisina aikoina tulee mieleen, onko olemassa pirullinen suunnitelma, jossa Suomea ajetaan tarkoituksellisesti kohti uudenlaista luokkajakoa. Tähdätäänkö EU:n ja Bilderbergin tukemaan harvalukuiseen eliittiin, jolloin tavallinen kansa, joka tekee työt, maksaa poliitikkojen järjettömät metkut, elää jatkuvasti lisääntyvien kieltojen, määräysten ja sääntöjen holhousyhteiskunnassa, ja kituuttaa ikänsä pienellä toimeentulolla huikeita veroja maksellen vailla vapautta ja onnellisuutta.

Suomi ei ole enää demokratia eikä itsenäinen maa, koska olemme EU:n jäsen. Elämme jo nyt liittovaltiossa ja rahaliitossa, jonka seuraukset 20. viime vuoden aikana ovat olleet meille karmeat paitsi taloudellisessa myös yhteiskunnallisessa mielessä. Kun tähän sekametelisoppaan lisätään vielä mahdollinen kirkon hajaannus, alkaa suomalaisuus instituutiona olla mennyttä. Ehkä se lienee kaikkien arveluttavien ulostulojen tarkoituskin.

Arkkipiispa ei ole muiden piispojen esimies, kuten usein virheellisesti luullaan. Ylintä valtaa käyttää kirkolliskokous, joka on eräänlainen kirkon eduskunta. Se päättää keskeisistä linjauksista, jotka koskevat oppia ja kirkon työtä. Toivottavasti seuraavassa kokouksessa keväällä 2015 kirkolliskokouksen jäsenillä on viisautta tehdä ei vain kirkon vaan rakkaan kotimaamme kannalta järkeviä päätöksiä.

Tapio Äyräväinen

kaupunginvaltuutettu (ps)

Salo