Suomessa puhutaan jatkuvasti hoitajapulasta. Keinoksi ratkaista ongelma, esitetään: työperäistä maahanmuuttoa. Työperäinen maahanmuutto ei ole ratkaisu hoitajapulaan.

Meidän täytyy kääntää katseet, hyvän koulutuksen ja ammattitaidon omaavien hoitajien suuntaan. Ammatin palkkausta on katsottava uudestaan, samoin ammatin kuormituksen purkua. Silloin hoitajien ei tarvitsisi vaihtaa ammattia. Myös ”normiksi” muodostunut hoitajien kohtaama väkivalta on huolestuttava.

Se on asia mistä ei julkisuudessa edes puhuta.

Tässä vaiheessa, toivoisin hoitoalojen johtoa, kiinnittävän erityistä huomiota, tähän kasvavaan ongelmaan. Kenenkään ei omassa työssään kuulu kokea väkivaltaa.

Korona-aikana, kun terveydenhuolto on ollut jatkuvasti ylikuormittunut, ammattia vaihtavien hoitajien määrä on lähes tuplaantunut. Eikä tämä ole mikään ihme.

Hoitajakin on ihminen, joka väsyy epäinhimillisistä työkuormituksista.

Tätä ongelmaa ei ratkaista tuomalla hoitajia, esimerkiksi: Filippiineiltä. Ongelmaa vain lykätään. Eli työntekijä, korvataan uudella työntekijällä.

Työperäinen maahanmuutto ei ratkaise Suomessa hoitajapulaa, ratkaisut löytyvät ihan muualta. Ongelma saadaan korjattua nopeasti, jos vain tahtotila löytyy ja päättäjät oppisivat priorisoimaan hoitohenkilökuntaa riittävän korkealle.