Omaan muistikuvaani on piirtynyt kuva menneisyydestä, joka johtaa jollain tapaa ex-pääministeri Esko Ahoon ja Suomeenkin rantautuneeseen johtajien ylisuuriin palkkauksiin boonuksineen ihan Amerikan tapaan. En tosin tiedä miten olen saanut tällaisen kuvan johtajien palkkauksen muodostumisesta ja nyt kansalaisia suuresti ärsyttäneeseen Postin ylimmän johdon palkkauksesta sekä etenkin palkan vuosittaisesta reippaasta korotuksesta. Voiko yksikään yhtiön erittäin suurta, jopa 1 miljoonaa, palkkausta nauttivaa pitää noin arvokkaana yhtiölle (ihan riippumatta yhtiön omistustahosta), sillä eikös kuitenkin yhtiöön palkattu tuloksen tuova työntekijä ole katsottava ansaitsevan enemmän palkkaa kuin nykyisen ammattijärjestöjen tes-neuvotteluissa on sovittu (tulospalkkaus)? Yhtiön hyvästä tuloksesta sen sijaan näyttää Postissa palkatun vain ylintä johtoa. Miksi?  

A-talkissa kansanedustaja, postin hallintoneuvoston jäsen, Juhana Vartiainen kertoi postin budjettiin varatun juuri saamansa tiedon mukaan tulospalkkauksen maksamista varten määrä, joka vastaa samansuuruista palkkausta varten kuin nyt. Näin Vartiaisen mukaan ei eri yhtiöön siirretyksi kerrottujen työntekijöiden palkka kuitenkaan tulisi laskemaan nykyisestä. Jäin itse ihmettelemään sitä, ettei tulospalkkauksesta ole sovittu ennen kuin kerrotaan työntekijöiden siirtämisestä toiseen yhtiöön ja palkkauksen alenevan toisen ammattiliiton palkkaustaulukon mukaiseksi. Kuinka voidaan etukäteen edes väittää tai esittää työntekijöiden saavan tulospalkkausta laisinkaan? Ettei vain kävisi niin, että se varattu palkkamäärä maksettaisiinkin hyvän tuloksen johdosta johtoportaalle?

Eniten tässä pitää kyllä kohdistaa syyttely valtion yhtiöiden kyseessä ollen eduskuntaan ja etenkin päättävä tahoon eli hallituksen omistajaohjauksesta vastaavaan ministeriin jo aiemmistakin johdon sopimuksista yhtiön omaan päättävään elimeen eli hallitukseen. Ei siis yksin nykyisen Posti Groupin pääjohtaja Heikki Malisen johtajasopimuksen tuomiin palkkaetuihin, joiden määrä viime vuonna oli 987 764 euroa. Onko ylipäänsä yhtiöiden johtajien palkkaus päässyt riistäytymään ns. käsistä? Ainakin näin voidaan hyvällä syyllä kysyä valtion omistamien yhtiöiden kohdalla. 

Suomi on sen verran pieni maa, että pieni piiri henkilöitä pyörii yhtiöiden hallituksissa päättämässä mm. johdon palkoista ja palkkioista saaden näin tietynlaisen oravanpyörän liikkeelle kaikissa suurissa yhtiöissä ihan riippumatta siitä onko kyseessä mikä omistuspohja tahansa. Olisi yhteiskunnan ja kansalaisten kannalta katsottuna käsiteltävä eri tavalla valtioon kytköksissä olevien yhtiöiden johtoa (kuten Veikkaus ja Posti esim.) ja vastaavasti eri tavalla yksityisessä omistuksessa olevien yhtiöiden johdon palkkausta, jossa palkkauseduista päättävät omistajien yhtiökokouksessa valitsemat hallitukset. Valtion omistamissa yhtiöissä on menty liian pitkälle hyväksyttäessä kohtuuttomat johtajasopimukset omistaohjauksen tukemana. 

Miksi vasta nyt demariministeri nostaa tikun nokkaan voimassa olevat johtajasopimukset, vaikka onhan demarit olleet hallituksessa monina hallituskausina aiemminkin jolloin olisi voitu asiaan puuttua (sdp johtoinen hallitus 1990-luvun lopusta aina 4/2003 saakka, jonka jälkeenkin ollut hallituksessa), mutta sitä ei ole haluttu tehdä. Olisiko yksi syy nykyisen pääjohtaja Malisen kohdalla se, että onhan hän ollut aiemmin ay-liike Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n (lyhyesti Palta) palvelualoja edustavan elinkeino- ja työmarkkinajärjestön puheenjohtajana. Ilmeisesti Malinen on demari tai ainakin kannattaja koskapa on valittu ay-liikkeen päättävän elimen johtoon. Tämä edustustaminen ay-liikkeessä laittaa kyllä ajatteluttamaan postissa, kun hänen aloittestaan on suunnitelma siirtää yli 700 työntekijän työsopimukset uuden perustettavan yhtiön palvelukseen. Miksi palvelualan ay-järjestön johdossa oleva Malinen suhtautuu näin yliolkaisesti postin työntekijöihin eli palvelualan työntekijöihin? Maliselle näyttäisi muun johdon mukaan olevan oma etu lähempänä kuin varsinaisen tuloksen tekijöiden?