Saksan Vihreät (Bündnis 90/Die Grünen) kannatus alenee
Viimeisimmän kannatusmittaustuloksen (2.8) mukaan Saksan Vihreiden kannatus on lähtenyt jo nyt laskusuuntaan. Vielä kesäkuussa kannatus pyöri siinä 26 prosenttiyksikön paikkeilla ja ollen yhtä suuri CDU/CSU:n kanssa. Nyt viimeisin tulos Virheille näyttää siis laskua ollen 24 %. Näin saattaa olla mahdollista, että alamäki jatkuu. Uutuuden viehätys oli nopeasti ohi, kun EU parlamenttivaalin 5/2019 alkaneesta lyhyeksi jääneestä nousukaudesta jo kesäkuussa alkoi alamäki.
Lieneekö Vihreiden kohdalla kyseessä Eurooppalaisesta lyhyeksi jääneestä kannatusilmiöstä? Kiinnostavaa nähdä miten meillä Vihreiden kannatus kehittyy. Eduskuntavaaleissa huhtikuussa oli Vihreiden tulos pohjalukemissa eli 12 %. Vihreiden kannatus on ollut pidemmän ajan mittaustuloksissa siinä 13 – 14 %:n paikkeilla, jossa kannatus näyttää olevan nyt 26.7. mittaustuloksen mukaan. Tosin elo-syyskuussa 2017 mittaustulos näytti jopa 17 % eli alaspäin on tuosta tultu.
Unionin jäsenmaissa suoritetun eu-vaalien tulos 2019 näyttää Vihreiden ryhmän kooksi parlamentissa ennen brexitiä 75 paikkaa, jossa lisäystä aiempaan kauteen 23. Brexitin jälkeen ryhmän koko pienenee 68:aan.
Tekstin aiheet:
Saksassa metsien kasvu merkitsee vähemmän, kuin vihreästä kullasta toimeen tulevalle Suomelle. Juuri sen vuoksi myös kivihiili ei saa Saksassa kannatusta. On kuitenkin huomattava, kivihiili on äärimmäisen tärkeä osa ravintoketjua Suomen metsille. Ilman hiilidioksidia ja rikkiä maassamme ei kasvaisi muuta kuin kallioita, ja nekin ovat kulumassa jääkausien ja eroosion voimalla. Siis, ilman rikkiä ei ole puita, puuvartisia kasveja. Tuo johtuu siitä tärkeästä seikasta, puut ovat sienijuurisia, ja sienirihmasto saa puulta tarvisemansa hiilihydraatit. Sienirihmasto ei kuitenkaan pysty tässä vaiheessa evoluutiota sulattamaan ravintoaan ilman rikkiä. Ilman sienirihmastoa vastaavasti puu ei saa sen tarvitsemia ravinteita. Ilman kivihiiltä, tai äärimmäisen laajaa keinolannoittamista puustomme kohtalo on sinettiä vaille, varsinkin tehometsätalouden vuoksi. Rikkiä tarvitaan myös viljelyksille, koska vedet ovat huuhtoneet peltojen rikit, ja lannoitetehtaat hyräilevät tyytyväisenä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Hörhöily on hörhöilyä tässä nykyvouhotuksessa. Ilmasto on aina muuttunut ja muuttuu ihan itsekseen.
Aikamittakaavassa ihmisen maapallolla oloaika on sekuntti, joten ihminen ei ole vaikuttanut ilmastoon millään tavalla.
Ihminen on aiheuttanut katastrofeja ja vahinkoa ekosysteemeille, eikä niillä ole mitään vaikutusta nykyiseen ilmastoon.
Esim. Venäjän metsäpalot joiden kärystä saimme haistellen ja paljain silmin ”nauttia” Treellakin noin vuonna 2011, aiheutti jotain ohimenevää väliaikaista ilman pilaantumista. Se on eri asia kuin ilmaston muutos.
Metsäpaloja on aina ollut ja ne parantavat kasviston elämisen mahkuja jotka nousevat uusin voimin suodattamaan ilmaa.
Saunan pesän voi sytyttää edelleen kaikessa mielen rauhassa tuntematta cityvihreiden hörhöjen kateudesta johtuvaa paatosta.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Tuohon metsään liittyen meillä on valtava määrä metsää. Tätä on vaikea hahmottaa maasta käsin. Katselin viikonloppuna rallilähetystä ja siinä esiintyi helikopterikuvaa. Kuvauksesta ilmene jo paikallinen metsän määrä, joka on kokonaisuutena huomattava. Ja tämä vain yhden kunnan alueella. Meillä ei pitäisi olla mitään hätää ja syytä vouhottaa Suomen ilmastonmuutoksen huomioon ottamisessa täysimääräisenä. Suomen ei pidä osallistua talkoisiin muiden maiden osuuksilla kuten nyt mitä ilmeisimmin hallitusohjelmaan on kirjattu. Saksakin laistaa omissa sopimukseen kirjatuissa toimissa eli pitkittää aikaa jona esim. kivihiilen köytöstä tulee luopumaan.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Se on juuri näin, Suomen metsät tarvitsevat Saksaan nähden täysin erilaisen määrän sekä hiilidioksidia, että rikkiä. Saksan hoitamattomat tai harventamattomat metsät eivät ole sama, kuin Suomessa. Sama se on, Suomessa on lämmitettävä asuntoja talvet, kun esim. Saksassa lisäävät vain peittojen paksuutta, puhumattakaan vaikka Italiasta, jossa lämmitystarve on Suomea huomattavasti vähäisempi talvisin. Eteläisen Euroopan maat eivät ole samalla tasolla energian käytön suhteen Suomeen verrattuna, eikä energiankulutuksen tarvetta voi asettaa samoihin raameihin, siitä pitää pohjolan ilmasto huolta. Muitakin rinnastuksia voidaan tehdä, Suomessa vettä riitää, kun Afrikan kuivilla alueilla tilanne on täysin toinen. Afrikassa voimakkain vaikuttaja veden käytön rajoituksiin tulee väestön rajun lisääntymisen vuoksi, ja historiallisesti vähäsateiset alueet. Vaikka esim. Libyan vedenkäyttö on kasvanut rajusti, noin 6 miljoonaa kuutiometriä/vuorokausi, Saharan pohjavesistä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Siperian alumiinitehtaan rajähdyksen saasteet, alumiinioksidit ovat matkalla Suomeenkin, tuskin kiinnostaa suomalaista ilmatieteenlaitosta, mutta yle on aktiivinen kertomaan kuivuudesta ja sateista Siperiassa, ilmastonmuutos mielessä. Saastuttaminen ei edes käy mielessä ylellä, mutta mummon hellojen tulista pitää kärsiä hellahäpeää.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Aikamoisen kovaa tuulta pitää olla Suomeen päin jotta Siperian tulipalojen haitat tänne tulee. Paljon on maita tuulten välissä ennen Suomea, joten eiköhän haittatekijät hälvene ennen Suomea? Osa yläilmoihin ja osa saastutta läheisimpien maiden maanpintaa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Tuulen nopeus Siperiasta Suomen välillä on keskimäärin 10 metriä/s, ja ilmavirtaukset käy Jäämeren kautta. Oli hajonta kuinka suurta tahansa, saasteet ovat merkittäviä. Yhden saasteryöpyn osuus maaston laskemista voi tuntua vähäiseltä, mutta kun nuo kumuloituu vaikka poronhoitoalueelle, ne ovat pian ravintoketjussa. Alumiinin haitat ihmiskehossa ovat merkittävät, kerääntyvät pitkäikäisiin aivo-veriesteisiin, jossa ne säilyvät pitkään, ja haittaavat valkosolujen ja hiilidioksidin liikkeitä seurausvaikutuksineen.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti