Pääministeri Marin on ottanut puheissaan varsin epämääräisesti kantaa puhuttaessa EU:n käsiteltävistä asioista, kuten viimeksi 500 mrd:n kehittämisrahastosta, joka koostuisi kokonaan markkinoilta otetusta lainasta ja jonka vakuutena olisi eu:n budjetti. Vakuus tarkoittaa luonnollisesti sitä, että varsinkin nettojäsenmaat ottavat vastattavakseen heikon talouden omaavien jäsenmaiden lainanmaksuosuuksista, siis vuotuisten lisääntyvien jäsenmaksujen muodossa. Mikä kaikkein epätasa-arvoisinta on tuon rahaston käytöstä, on se, kun se on tarkoitus jakaa eniten koronasta kärsiville maille. Toisin sanoen ainakin Italia näyttäisi Espanjan tavoin olevan saamassa tuosta suurimman potin, vaikka ovat ennen koronaepidemiaa olleet itse vaikuttamassa maansa talouden huonoon jamaan. Velkaisuusaste kummallakin maalla on huippuluokkaa. Italialla reippaasti yli 130 % BKT:stä ja Espanjallakin lähes 100 prosenttia jo ennen koronakriisiä.  

Tärkeää onkin kysyä, miksi EU:ssa ylipäänsä pitäisi maksella huonosti talouttaan hoitaville maille jonkinlaista tukea muiden jäsenmaiden veronmaksajien piikkiin? En näe tämän olevan mitenkään meidän suomalaisten veronmaksajien etuna. Ei voida perustella millään tavalla, ei edes kauppapolitiikalla, sillä kauppaa käydään ja voidaan käydä ilman, että maksetaan toisten jäsenmaiden vastuulle kuuluvia budjettimenoja, joita ovat mm. terveydenhoitokustannukset. Tässä kohtaa on pakko huomauttaa pääministeri Marinia, kuten koko hallitusta, että kannattaa ottaa esille oma hallitusohjelmansa ja sisäistää siihen tehdyt kirjaukset talouspolitiikan hoidosta suhteessa EU:n muihin jäsenmaihin.

Tässä muutama kohta tuosta hallitusohjelmasta, joiden katson olevan pääministeri Marinin sisäistettävissä, jotta voi kertoa kansalaisille, mikä on hallituksen tavoitteena EU-politiikassa ja nyt varsin suuren mittaluokan vastuissa Saksan ja Ranskan ehdottamasta elvytysrahastosta.

Hallitusohjelman ”Tavoite 7” on kirjattu; Suomi syventää pohjoismaista yhteenkuuluvuutta ja Itämeri-yhteistyötä Pohjoismaat ovat Suomen luonnollisimpia yhteistyökumppaneita. Pohjoismaat jakavat samanlaisia arvoja demokratiasta, avoimuudesta ja hyvinvointivaltiosta. Suomi tukee Pohjois- maiden neuvoston ja ministerineuvoston työtä.

Suomi edistää pohjoismaista yhteistyötä myös EU:ssa, YK:ssa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla.

Pohjoismaisessa yhteistyössä painopistealue on käytännön tulosten saavuttamisessa muun muassa edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä, digitalisaatiossa, kulttuurin sekä puolustuksen alalla. 

Viimeksi eilen YLEn toimittamassa Kultaranta-keskusteluissa Marin sanoi ettei hallituksen tavoite ole pitäytyä mihinkään yhteistyöryhmään vaan olla avoin ja yhteistyökykyinen. Tätä samaa hän on sanonut myös eduskunnan edessä. Miksi sitten hallitusohjelma sanoo toista? Eikö Marin aja enää hallitusohjelmaa Pohjoismaisen yhteistyön merkeissä vaan on ottamassa siitä poikkeavan otteen? Hyväksyykö muut hallituspuolueet moisen venkoilun? Etenkin Keskustan suuntaan kääntyy katseet.

Marinin hallitusohjelman EU-politiikan tavoitteissa mm. on kirjattuna;

Tuleviin kriiseihin on varauduttu luomalla taloutta vakauttavia ja kriisivalmiutta parantavia järjestelmiä. Haitallisen verokilpailun vähentämiseen ja veronkierron ehkäisyyn on kasvavia paineita.

Mitä mahtaa olla nuo hallitusohjelmaan kirjatut tuleviin kriiseihin varautumisen toimet joilla on taloutta vakauttavaa merkitystä? Verokilpailusta tai ainakin alhaisemman veroasteen maista on jo kokemusta, sillä Suomi on siellä korkean veroasteen kärkimaita.

Suomen maksuosuus pidetään kohtuullisena ja käytetylle rahalle edellytetään saatavan sekä kotimaista vastinetta että eurooppalaista lisäarvoa.

Suomi osallistuu aktiivisesti ja suhtautuu avoimesti EMU:n kehittämiseen korostaen, että kullakin jäsenmaalla on ensisijainen vastuu omasta taloudestaan.

Suomi pitää tärkeänä, että EU-maat harjoittavat vastuullista EU:n vakaus- ja kasvusopimusta kunnioittavaa talous- ja finanssipolitiikkaa. Sääntökehikon on mahdollistettava jäsenmaille järkevän suhdannepolitiikan harjoittaminen.

Lihavoituna on otettu hallitusohjelmasta mielestäni se kaikkein tärkein ydin kohta, jonka perusteella pääministeri Marin voi aivan hyvin kertoa mikä on hallituksen linja koskien myös mainittua koronakriisin varjolla tehtyyn elpymispakettiin.  

– Marin voi ensin selvittää itselleen ja kyllä koko hallituksellekin, mitä kotimaista vastinetta vastuiden kasvattaminen tuo maallemme. Eurooppalaista lisäarvonkin saamista voi selittää. Sitä tuskin saavutetaan, maksetaan vain saajien puolesta heille kuuluvia talouskustannuksia.

– Emunkin kohdalla hallitusohjelmassa sanotaan, on sovittu, kunkin jäsenmaan hoitavan ensisijaisesti omalla vastuullaan talouttansa.

– Kun kerran hallitusohjelmassakin on sovittu pitää tärkeänä se, että jäsenmaat harjoittavat vastuullista talous- ja finasispolitiikkaa, niin on hyvä kysyä, ymmärtääkö arvon hallitus mistä ovat hallitusohjelmassaan sopineet ja hyväksyneet myös EU-politiikassa noudatettavan? 

Vastaako Marinin hallitus enää ylipäänsä mistään, mitä ovat hallituspuolueet yhdessä sopineet vai onko kaikki jo kuopattu syvään rotkoon?