Oikeusvaltioperiaatteesta rippeet jäljellä, jos sitäkään
Kansalaisten olisi korkea aika kiinnittä huomiota nykyisen Marinin hallituksen (siis hallituspuolueiden) toimintatapoihin lain kunnioittamisen ja noudattamisen kannalta katsottuna. Tosin tiedossa on sekin miten helppoa on kansalaisia jymäyttää asiassa, jos toisessakin.
Lyhyen ajan kuluessa on tapahtumia riittänyt ja näyttääpä jatkossakin riittävän mitä tulee hallituksen eduskunnassa käsittelyssä olevaan esitykseen ulkonaliikkumisrajoituksiin. Tähän en tässä pureudu enemmälti vaan keskityn jo tapahtuneisiin tosiasioihin ja niiden ympärillä taphtuneisiin hallituspuolueiden edustajien käsittelyihin, etenkin päätöksen tekemisiin.
1. Ensin oli käsittelyssä ulkoministeri Haaviston kohdalla eduskuntakäsittelyssä luottamusäänestys kahdesta PeV:n toteamasta lainrikkomisesta. Tuosta hallituspuolueet antoivat täyden ”synninpäästön” ulkoministerille. Noin siis, vaikka oli selvästi PeV todennut hänen rikkoneen kahta eri lakia. Virka on ja näyttää pysyvän toverituomioistuimen tuella. Muissa oikeusvaltioissa ministeri eroaa oma-alotteisesti pienemmistäkin syistä.
2. Eilen perjantaina sitten luottamusäänestys kohdistui oikeusministeri Henrikssonin toimintatapoihin ja kuinka ollakaan taas kerran hallituspuolueiden suosiollisella päätöksellä (toverituomioistuin) hänen toimintansa täytti kaikki perustuslain säädökset, vaikka PeV:n mietinnössä on selvää kritiikkiä ja moitetta kuntavaalin siirtoa kohtaan. Tuossa PeV:n mietinnön toimeenpanosta ja ohjeistuksesta sanotaan muun muassa näin;
”(16) Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että valtioneuvoston oikeusministeriön vaalisivustolla olevan luonnehdinnan mukaan kuntavaalien siirtämisestä tehtiin ”poliittinen linjaus oikeusministerin ja eduskunnassa edustettuina olevien puolueiden puoluesihteereiden kokouksessa 6.3.2021″. Hallituksen esitys asiasta annettiin eduskunnalle 11.3.2021.
(17) Perustuslakivaliokunnan mielestä ehdotus vaalipäivän siirtämisestä tehtiin merkittävän myöhään suhteessa voimassa olevassa laissa säädettyyn vaalipäivään. Esimerkiksi kuntavaalien ehdokaslistojen jättöpäivä on ollut 9.3.2021. Ehdokaslistojen vahvistamispäivä on 18.3.2021. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vaalipäivän siirron toteuttamista on ryhdytty hallinnollisesti valmistelemaan ja ohjeistamaan jo ennen hallituksen esityksen käsittelyä eduskunnassa.
(18) Perustuslakivaliokunta painottaa, että valtioneuvosto ei voi lainsäädäntömenettelyssä asettaa eduskunnan lainsäädäntövallan käyttöä ja perustuslain 74 §:n mukaista lakiehdotusten perustuslainmukaisuuden valvontaa jo tapahtuneiden tosiasioiden eteen (ks. myös PeVL 14/2020 vp, s. 7, PeVL 15/2018 vp, s. 60). Valiokunta pitää myös hallinnon lainalaisuusperiaatteen näkökulmasta erityisen valitettavana, että tällaisen ennakollisen toimeenpanon ja siihen liittyvän ohjeistuksen johdosta vaalien toimeenpanosta vastaavilla viranomaisilla on syntynyt epäselvyyttä ohjeistuksen suhteesta voimassa olevaan lainsäädäntöön. Erityisesti epäselvä oikeudellinen tilanne on ollut siten omiaan aiheuttamaan epäselvyyttä ehdokasasettelussa ja ehdokkaiden asemassa.
(19) Perustuslakivaliokunta painottaa sanottujen seikkojen merkitystä ja kiinnittää valtioneuvoston vakavaa huomiota hyvään lainsäädäntötapaan.”
PeV on siten kiinnittänyt huomiota oikeusministeri Henrikssonin ja johtamansa ministeriön toiminnassa sitä, ettei ole noudatettu laillisuusperiaatetta, joka on johtanut epäselvyyteen ehdokasasettelussa ja ehdokkaiden asemassa. Onkin syytä kysyä, eikö oikeusministeri tule tiettä ministerivalansa nojalla se, että on noudatettava lakia ja ovatko kaikki lain edessä saman arvoisia lähtökohtaisesti (tasa-arvovaatimus)? Onko oikeudenmukaista, että itse lainsäätäjillä on etuoikeutettu asema ja puoluetovereiden ”synninpäästö” lainrikkomisiin? Mitä tapahtuu tavallisen kansalaisen kohdalla lainrikkomistapauksissa? Se lienee tullut päivänselväksi, ettei siinä ole puoluetovereita eduskunnan ulkopuolella auttamassa vai onko sellaista tapahtunut ns. päivänvalossa? Ei muistu mieleen ainakaan lähiaikoina tapahtuneen.
3. Ei kahta ilman kolmatta tapausta. Niinpä Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) pääjohtaja Tytti Yli-Viikarin virastapidättäminen on saanut lähinnä koomisia piirteitä, kun IL:n mukaan eduskunnan pääsihteeri Paavolan mukaan keskusrikospoliisin tutkinta ei ole riittävä syy edes harkita virasta pidättämistä, koska rikosepäilyn yhtenä kohteena oleva virkasopimuksen teko ei saanut eduskunnan oikeusasiamiestä tekemään tutkintapyyntöä poliisille. Tämän perusteella Paavola uskoo, että poliisin tutkinta ei johda syytteisiin.
Onko tuo tulkittava kansalaisen siten, että jos tai kun oikeusasiamies laistaa tekemästä tutkintapyyntöä sen jälkeen, kun joku toinen taho on sellaisen tehnyt, niin virasta pidättäminen ei ole enää mahdollista? Valtion viroissa näyttää olevan erikoinen käytäntö selvissä virkarikkomuksissa verrattuna yksityisen sektorin toimintatapoihin. Yksityinen työnantaja ei varmastikaan anna rikostutkinnassa olevan työntekijän jatkaa työssä vaan hänet vapautetaan ainakin tutkinnan ajaksi.
Ja mikä kaikkein naurettavin perustelu Paavolan taholta näyttää esitetyn, on se ”Kun laillisuusvalvoja päätyi omassa arviossaan siihen, että syytekynnys ei ylity, niin minusta olisi aika ristiriitaista, jos KRP päätyisi toiseen lopputulokseen”
Merkillisiä, jollei suoranaisen koomisia piirteitä, tulee jatkuvasti esiin tämän Marinin hallituksen toiminnan ympärillä esille. Lienee tämäkin VTV-geissi poliittinen ja kytköksin demareihin eli pääministeripuolueeseen? Näin olen antanut itselleni ymmärtää. Mutta, että kaikki hallituspuolueet ovat siunaamassa tällaista menettelyä, on oikeusperiaatteen halveksimista ja samalla asettamassa kansalaiset eriarvoiseen asemaan lain edessä ja hallistuspuolueiden edustajat nostamassa itsensä lain edessä tuomitsemattomaan asemaan.
Ei voi muuta kuin toivoa kansalaisten heräävän huomaamaan missä ollaan politiikan toteuttamisessa menossa. Suunta on väärä, eikä johda mihinkään hyvään. Kannattaa katsoa sinne peiliin ja jättää muiden maiden syytteleminen kokonaan pois oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa.
Onneksi on sentään yksi puolue eduskunnassa, Perussuomalaiset, joka yrittää valvoa laikien noudattamista ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumista. Muistakaa kansalaiset äänestää!
JK. Anteeksi tavanomaisesta poiketen pidempi kirjoitus tällä kertaa.
Tekstin aiheet:
Kirjoituksen alussa mainittuun Marinin hallituksen esitykseen ulkonaliikkumiskieltoon, jota voidaan pitää todellisuudessa rajoituksena kokoontumisiin, on perustuslakiasiantuntija Pauli Rautiaínen antanut oman käsityksensä. Tästä kirjoitetaan mm. IL:ssä.
Perustuslakiasiantuntija Pauli Rautiainen näkee hallituksen lakiesityksessä monta ongelmaa, kuten valmisteluasiakirjojen salaamisen ja lainsäädäntömallin vaihtoehtojen puutteen.
–Aivan ensimmäiseksi pitää muistaa, että valtioneuvosto on salannut nämä asiakirjat. Hallituksen esityksessä ei myöskään ole kuvattu vaihtoehtoisia lainsäädäntöratkaisuja tai niiden vaikutusarvioita, Rautiainen sanoo.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/9174c780-b5ca-4217-af73-92a038e1f94c
Näyttä aina vain tulevan uutta esille Marinin hallituksen itsepäisestä toiminnasta, jopa lakeja rikkoen.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Mitä noihin Haaviston ja Henrikssonin luottamusäänestyksiin tulee, niin on totaalisen peräpäästä antaa sellainen kuva, että kyseisillä henkilöillä olisi nyt eduskunnan ’luottamus’. Kyseessä on pelkästään osoitus puoluekurin voimasta, eikä äänestystuloksella ole luultavasti juurikaan tekemistä sen kanssa, mitä mieltä edustajat näiden henkilöiden toimista oikeasti ovat. Näin maassa, jossa poliittinen vastuu = ei anna aihetta jatkotoimiin.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Oli kyse puoluekurista tai mistä muusta tahansa jolla edustaja antaa äänestyksessä luottamuksensa lakia rikkoneelle ministerille, on se tulkittava edustajan omaksi mileipiteeksi eli noissa mainituissa tapauksissa ”puoluetoverin oikeusistunnossa” vapautetuksi tekemistään ja todetuista rikoksista tai rikollisiksi tulkittavista teoista.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Samaa voi sanoa tapaus Mäenpäästä, omat pelasti raasuvalta.
Mutta ei kukaan näe omissa porukoissa mitään väärää toiminta.
Mäenpään tapaus meni lain mukaan mutta kuka voi sanoa että Mäenpää on syytön?. Ei kukaan koska oikeus ei ole asiaa käsitellyt
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Mäenpään tapaus on erilainen jo siinä suhteessa ettei hän ole hallituksen ministeri. Kyseessä ei ollut epäluottamuslause-esityksestäkään kuten ministerien Haaviston ja Henrikssonin kohdalla on. He kumpikin ovat vannoneet ministerivalat ja vakuuttaneet noudattavansa lakia. Valanvelvoitustakin ovat rikkoneet.
Ymmärrän kyllä aatetoverien puolustuspuheet. Mitäpä muuta voisi odottaakaan. Tässä on sanottava sekin, etten suinkaan puolustele Mäenpään käyttämässä puheenvuorossa sanottua asiattomaksi tulkittua sanomistaan.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Nämä äänestykset kertovat , vain ministeriemme moraalista ! Ovat muka olleet oikeassa , kun ovat hyväksyneet , vääryyden !?!
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Eikös puoluetoverit (rkp) ja hallituskumppaneiden edustajat , kesk, vas, vihr) yksissätuumin perustelleet Henrikssonin ahkeruudella. Ihan kuin kansalaisten pitäisi hyväksyä tuo laillisuuden rikkomisperusteluna. Kansalaisten on aika herätä huomaamaan mihin Marinin hallituksen toiminta tuleekaan johtamaan, oletikin jos saa jatkaa eduskuntakauden loppuun saakka.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/aanestys.aspx?aanestysnro=1&istuntonro=32&vuosi=2021
Linkistä luettavissa kansanedustajan henkilökohtainen äänestyskäyttäytyminen. Joidenkin edustajien poissaoloon näyttäisi olevan perusteltu syy. Miten mahtaa olla kaikkien hallituspuolueiden edustajien kohdalla?
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti