Nettikirjoituksissa on joidenkin kirjoittajien taholta esitetty epäilyä onko Lissposen I hallituksen hallitusohjelmaan kirjattu eurovaluuttaan vienti ja jos niin millä tavalla.

Helppoa kuin ”heinänteko” on netistä etsiä mainittu hallitusohjelma 13.4.1995. Eurovaluuttaan siirtyminenhän vahvistettiin eduskunnassa hallituksen antaman asetuksen perusteella ja toisena toimenpiteenä hallituksen esitys Suomen Pankin kuulumisesta EKP:hen yhtenä kansallisena keskuspankkina. Näillä kahdella toimenpiteellä suoritettiin kansalaisten harhautus. Harhautuksesta euron kohdalla voitanee puhua tarkastelemalla vaikkapa mitä Lipposen I hallituksen hallitusohjelmaan on rahatalouspoliittisissa trakoituksissa kirjattu. 

Ensinnäkin mainitussa ohjelmaan 13.4.1995 – 15.4.1999 on kirjattu Euroopan unionin jäsenyyteen ja unionin kehittämiseen Suomi antaa vahvan oman panoksensa. Ja sitten tuo rahaliittoon sitoutumiskirjaus. Se kertookin asiaan liittyen jo paljon enemmän kuin mihin tuolloin eduskunnassa kansanedustajat, etenkin hallituspuolueiden (sdp, kok, rkp, vas, vihr). ovat tuolloin kiinnittäneet huomiota hallituksen antamasta asetuksesta päätettäessä, Nimittäin hallitusohjelman kirjauksesta ei voi saada muunlaista tietoa kuin, että hallituksen on annettava vähintäänkin lakiesitys eduskunnalle, eikä asetuksen antaminen siten perustu hallitusohjelman kirjaukseen, jossa sanotaan;

”Hallituksen talouspolitiikka tähtää siihen, että Suomi täyttää Euroopan unionin talous- ja rahaliiton kriteerit, jotta Suomi voi niin päätettäessä liittyä talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen sen käynnistyessä. Liittymisestä päätetään eduskunnassa hallituksen erillisen esityksen perusteella.”

Lipposen hallitus näyttää toimineen vastoin omaa hallitusohjelmaansa antaessa pelkästään asetuksen eduskunnalle. Perustuslain 70§:n mukaan lain säätäminen perustuu hallituksen tai kansanedustajan aloitteesta. Hallitus oli pohjaltaan sateenkaarihallitus, ja sen muodostivat SDP, kokoomus, RKP, vasemmistoliitto sekä vihreät. Hallituksen ministerit tässä linkissä. Todettakoon oikeusministerin salkun olleen kokoomuksen käsissä. Mitä tuo kertoo oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta, kun ei noudateta hallitusohjelmaa ja toteutetaan ”salattu operaatio” kansalaisilta eurovaluuttaan hyväksymisenä asetuksen perusteella, vaikka se olisi ttullut hyväksyttää eduskunnassa hallituksen esityksenä?  

Edelleen on hallitusohjelmaan kirjattu toiseen kertaan näin; ”Suomen mahdollisesta liittymisestä rahaliiton kolmanteen vaiheeseen päätetään eduskunnassa hallituksen erillisen esityksen perusteella.” Tämä toiseen kertaan todettuna näyttää mitä selvemmin rikkovan räikeästi Lipposen I hallitustaipaleen toiminnassa parlamenttisen uskottavuuden ja mitä ilmeisemmin myös perrustuslain noudattamisen jota kansalaiset odottavat oikeusvaltiossa noudatettavan oman näkemykseni mukaan, ainakin suurelta osin ja etenkin, kun tuota oikeusvaltioperiaatetta on nykyisin niin kovin painotettu EU:ssa toimimisessa.  

……………………………..

Lipposen II hallituksen hallitusohjelmassa todetaan; ”Euroopan taloudellinen yhdentyminen ja syntynyt rahaliitto luovat vakaan pohjan talouskasvulle. Suomen osallistuminen euroalueeseen korostaa julkisen talouden hoidon merkitystä kansantalouden vakauden turvaamisessa.”  

Rahaliitto toteutettiin siis edellisen Lipposen hallituksen toimesta ja uuden hallitusohjelman kirjaus olettaa vakauden löytyneen niin EU:sta kuin rahaliitosta (eurosta) jo heti seuraavalla eduskuntakaudella. Totuus näyttäytyy kylläkin pidemmässä juoksussa aivan toisenlaiselta. Talouskasvu on ollut olematonta moniin muihin omaa valuuttaa käyttäviin jäsenmaihin verrattuna. Alijäämä valtiontaloudessa on haastavalla tasolla. Euro ei näytä tuoneen sen paremmin vakautta kuin työllisyyttäkään. Kaikkea muuta harmia ja talouden epävakautta kylläkin mahtuu vuosikymmenten jaksoon. Eikä tuo suuntaus näytä valoisemmalta. Etenkään kun huomioidaan ay-järjestöjen poliittisten lakkojen aallot.  

Ihmeellistä on tuo lakkoilu, kun vertaa vaikkapa Lipposen I hallitusohjelman lisäpöytäkirjan 13.4.1995 ”Toimenpiteet valtion vuoden 1996 talousarviossa leikkauslistan toimenpiteisiin^)”. Kyllä vastaavanlaiset toimenpiteet Orpon hallitusen toimina ovat vähintäänkin oikeudenmukaisia toimia ottaen huomioon myös kaiken sen mitä Lipposen hallitusohjelmaan sisältyy kirjauksia EU:n ja euron kohdalla. Paljon näyttää hallitusohjelman mukaisesti oletetun olevan Suomelle ja kansalaisille eduksi, mutta toiselta totuus nyt näyttäytyy. Mikä on mennyt pieleen?

^) Tärkeimmät leikkauskohteet ovat seuraavat: – Suomen kehitysyhteistyömenot jäädytetään tämän vuoden tasolle, säästövaikutus 200 milj. mk. – Maakunnan kehittämisrahasta leikataan 100 milj. mk. – Puolustusvoimien toimintaa rationalisoidaan, säästövaikutus 150 milj. mk. – Opintotukea leikataan 300 milj. markalla (toimenpiteet) saatetaan voimaan jo 1.8.1995). – Maatalouden kansallisesta tukipaketista (27.5.1994) leikataan 750 milj. mk. – Metsänparannusvaroista ja maatalouden hallinto-, neuvonta-, tutkimus- ym. menoista leikataan 200 milj. mk. – Liikennesektorin yritystukia ja muita menoja karsitaan 400 milj. markalla. Tähän sisältyy mm. yksityisteiden valtionapujärjestelmän kumoaminen. – Kauppa- ja teollisuusministeriön sektorin yritystukia karsitaan 800 milj. markalla. – Lapsilisiä leikataan 750 milj. markalla. – Kansaneläkkeen pohjaosa saatetaan eläkevähenteiseksi vuoden 1996 alusta (koskee koko eläkekantaa). – Kansaneläkkeen pohjaosaa leikataan ja lisäosaa korotetaansamalla määrällä niin, että kansaneläkemenoissa syntyy 300 milj. markan säästö. – Sairausvakuutuksen päivärahassa siirrytään järjestelmään, jossa korvataan vain menetettyä ansiota (merkitsee minimipäivärahan olennaista alentamista), säästövaikutus 300 milj. mk. – Eräitä muita kansaneläkelaitoksen maksamia etuuksia pienennetään (koskee mm. kuntoutusta ja edellyttää eräitä muita pienehköjä tarkistuksia etuuksiin), säästövaikutus 300 milj. mk. – Työttömyysturvaetuuksia koskevaa lainsäädäntöä muutetaan niin, ettei seuraavaa palkkatason noususta johtuvaa ”indeksikorotusta” (noin 5 %) tehdä eikä myöskään myöhemmin korvata, säästövaikutus vuositasolla noin 500 milj. mk. Lisäksi työttömyysturvamenoja leikataan lähinnä työmarkkinatuesta 500 milj. markalla. Hallitus valmistelee yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa työttömyysturvajärjestelmän kokonaisuudistuksen, jolla toteutetaan rakenteellisia lisäsäästöjä vuodesta 1997 alkaen. Maatalouden lomituksesta valtiolle aiheutuvia kustannuksia leikataan 250 milj. markalla. Maatalouden yrittäjäeläkkeiden maksualennus poistetaan asteittain, säästövaikutus vuonna 1996 150 milj. mk. – Raha-automaattivarojen ja veikkausvoittovarojen lisätuottoa ei jaeta nykyisille edunsaajille, säästövaikutus 200 milj. mk. Lisäksi kyseisiä määrärahoja leikataan 50 milj. mk. – Asumistukea leikataan 250 milj. markalla. Asuntolainojen korkovähennysoikeutta leikataan niin, että verotulot lisääntyvät saman verran. – Valtionhallinnon toimintamenoista leikataan hintojen ja palkkojen nousu. Sen lisäksi näitä menoja karsitaan 350 milj. mk. Lisäksi jatketaan vuonna 1995 voimassaolevia yksivuotisia säästölakeja ja säästöpäätöksiä, joiden yhteisvaikutus on noin 12 mrd mk. Tämä merkitsee mm. vuoden 1996 alussa voimaantulevan aikuisten hammashuoltouudistuksen kumoamista. Toteutetaan alle kouluikäisten lasten päivähoito-oikeuden laajennus. Kotihoidon tukea ei laajenneta uusiin ikäryhmiin. Kuntien valtionosuuksia leikataan 3,8 mrd mk vuonna 1996. Tämä merkitsee myös sitä, ettei valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistusta eikä valtionosuuksien kustannustason tarkistusta tehdä. Leikkaukset tehdään hallinnonalojen valtionosuuksien mukaisessa suhteessa. Kuntien velvoitteita puretaan muuttamalla lasten kotihoidon tukijärjestelmää niin, että kuntien menot vähenevät 700 milj. mk. Eläkkeiden ja muiden sosiaalietuuksien indeksitarkistukset jäädytetään vuodeksi 1996. Mikäli työmarkkinaneuvotteluissa saavutetaan eläkemenoja säästävä, hallitusta tyydyttävä neuvotteluratkaisu, joka sisältää indeksin uudistuksen, voidaan indeksitarkistukset tehdä uudistetun indeksin edellyttämällä tavalla. Eräät tässä päätettävät menojen leikkaukset edellyttävät vuoden 1995 talousarviossa hyväksyttyjen myöntämis- ja vastaavien valtuuksien jäädyttämistä kevään lisätalousarvion yhteydessä. Tämä koskee mm. elinkeinoelämän tukia ja kehitysyhteistyömenoja. Nämä toimenpiteet vähentävät valtion menoja 10 mrd mk vuonna 1996 ja alentavat kertautuessaan liitteestä 1 ilmenevällä tavalla valtion menoja edelleen 4 1/2 mrd mk vuoteen 1999 mennessä. Jäljelle jäävistä 5 1/2 mrd markan menojen leikkauksista hallitus päättää 31.8.1995 mennessä.