Nostan tässä esille pari asiakohtaa viimeisen Brysselin neuvoston kokousten annista. Alla oleva on kirjoitettuna Eurooppa-neuvoston dokumentissa (sitatteissa oleva teksti);

Eurooppa-neuvoston päätelmät kokouspäiviltä 17., 18., 19., 20. ja 21. heinäkuuta 2020, Brysselissä 21. heinäkuuta 2020.

1. Maaseuturahaston määrärahat kaudella 2021–2027 eu-budjetissa, johon sisältyy;

”Niille jäsenvaltioille, joilla on maatalousalallaan erityisiä rakenteellisia haasteita tai jotka ovat investoineet tuntuvasti toisen pilarin menoihin tai joiden on siirrettävä suurempia määriä ensimmäiseen pilariin nostaakseen lähentymisastettaan, osoitetaan seuraavat lisämäärärahat yleisen kokonaismäärän puitteissa: Belgia (100 miljoonaa euroa), Saksa (650 miljoonaa euroa), Irlanti (300 miljoonaa euroa), Kreikka (300 miljoonaa euroa), Espanja (500 miljoonaa euroa), Ranska (1 600 miljoonaa euroa), Kroatia (100 miljoonaa euroa), Italia (500 miljoonaa euroa), Kypros (50 miljoonaa euroa), Malta (50 miljoonaa euroa), Itävalta (250 miljoonaa euroa), Slovakia (200 miljoonaa euroa), Slovenia (50 miljoonaa euroa), Portugali (300 miljoonaa euroa), Suomi (400 miljoonaa euroa).”

Kuten huomataan, niin ei suinkaan pääministeri Marin ole ainoana saanut maataloudellemme 400 miljoonan tukipakettia neuvotelluksi vaan kyllä tuo tuen saaminen perustuu samoin periaatteiden mukaan kuin muillekin tuen saaneelle 14 jäsenmaille.

2. Oikeusperiaatteiden toteuttaminen; kirjaukset tuohon liittyen ovat

”Unionin taloudellisia etuja on suojattava unionin perussopimusten yleisten periaatteiden, erityisesti SEU 2 artiklan arvojen mukaisesti. Eurooppa-neuvosto korostaa, että unionin taloudellisten etujen suojaaminen on tärkeää. Eurooppa-neuvosto painottaa oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen merkitystä.”

Ja ”Tätä taustaa vasten otetaan käyttöön ehdollisuusjärjestelmä talousarvion ja Next Generation EU -välineen suojaamiseksi. Tässä yhteydessä komissio ehdottaa rikkomistapauksissa sovellettavia toimenpiteitä, jotka neuvosto hyväksyy määräenemmistöllä. Eurooppa-neuvosto palaa asiaan pikaisesti.”

Kirjattujen oikeusvaltioperiaatteiden toteuttaminen rahanjakamiseksi joillekin jäsenvaltiolle näyttääkin jääneen Eurooppa-neuvoston tulevaan kokoukseen käsiteltävien asioiden listalle. Ei oikeusvaltioperiaatteiden noudattaminen näytä olevan vielä selvää, vaikka Marin noin näytti käsittääkseni ilmoittavan. Se myös on huomioon otettava, että tässä komission esityksestä noudatettaisiin määräenemmistöpäätöstä ei ole toteutunut vaan siitäkin sovitaan myöhemmin. Koska Eurooppa-neuvostossa asiasta päätettäessä pitänee olla yksimielisyys, jäänee päätös tekemättä? Toinen mahdollinen tilanne saattaa syntyä erimielisyydestä, että unioni alkaa hajoamaan. 

Kuuluuko oikeusvaltion periaatteisiin se, ettei noudateta omaa perustuslakia, eikä myöskään noudateta unioniin liityttäessä hyväksyttyä perussopimusta, joka kieltää selvin sanoin unionilta velkarahan ottamisen budjetin rahamenojen rahoittamiseksi? Tässä kohtaa on maamme pääministeri oman käsitykseni mukaan jättänyt noudattamatta maamme ylimmän oikeusvalvojan eli PeVL:n suosituksen (voitanee pitää vahvempanakin) lausumalla;

”VALIOKUNNAN LAUSUNTO Perustuslakivaliokunta ilmoittaa, Valiokunnan lausunto PeVL 16/2020 vp 20 että EU:n elpymissuunnitelmaan liittyvän sääntelyn valmistelussa otetaan huomioon lausunnossa mainitut valtiosääntöoikeudelliset huomiot ja että valtioneuvoston ei tule asian käsittelyn tässä vaiheessa hyväksyä tai edistää nyt ehdotettua unionin lainanottoa ja jäsenvaltion siihen kytkeytyvää vastuuta avustusmuotoisista tukivälineistä.

Helsingissä 12.6.2020″ (lihavointi kirjoittajan)

Suuri valiokunta ei voi, eikä saa eikä voi jättää, huomioon ottamatta sekä naoudattamatta PeVL:n lausumaa Eurooppa-neuvoston kokouksissa. Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin kuten myös EU:hun liittyvissä asioissa.

Suuren valiokunnan lausumaa voi vain ihmetellä, kun lausuman lopputuloksena ei ole PeVL:n kanta vaan

”VALIOKUNNAN LAUSUNTO Suuri valiokunta ilmoittaa, että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan. Helsingissä 16.7.2020″

Suuren valiokunnan puheenjohtaja on Satu Hassi (vihr). PeVL:n puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd). Kumpikin valiokunta on siten hallituspuolueiden johdossa ja myös jäsenten lukumäärä on hallitusenemmistöinen. En lähde ottamaan kantaa mikä merkitys on annettava neuvottelutulosten jälkeen PeVL:n puh.joht. Ojala-Niemelän julkistamille kannanotoille, sillä niissäkin on omasta mielestäni moitittavaa (polittinen?). Niistä voi kukin lukea, vaikka tästä ja muodostaa oman mielipiteensä.

Ulkopuolisesta näyttää varsin selvältä, että varsinkin suuri valiokunta on toiminut poliittisin perustein, eikä suinkaan perustuslakiamme noudattaen, eikä eu-perussopimustakaan. Mitä tällaisesta eduskuntatoiminnasta pitää oikein ajatella? Miten pelaa valvonta laillisuuden noudattaminen eduskunnassa tämän asiakokonaisuuden kohdalla?