On aikoihin eletty, kun aiemmin vallan pienistäkin rikkomuksista tai jopa hyvien tapojen vastaisista toimista on ministeri eronnut oma-alotteisesti ihan ilman minkään valtakunnan suurempia laintulkintoja, saati antamaa päätöstä. Nyt ei sitten Vihreiden politiikkaan istu oikein edes PeV:n antama päätös ulkoministeri Pekka Haaviston lain rikkomuksista. Hän ei omasta mielestään ole rikkonut lakia, vaikka ministerien oikeudellisia toimia käsittelevä PeV on noin todennut. Myöskin puolue Vihreät itse on omalla käyttäytymisellään useiden kansanedustajien toimin valkopessyt oikein olantakaa kiemurrellen Haaviston toimien olleen lastenoikeuksien mukaista toimintaa, vaikka kyse ei loppupelissä hallintolain ja ulkoasianhallintolain mukaan ole tuosta vaan UM:n virkamiestä kohtaan todetuista lainvastaisista toimista.

No niin ja sitten tänään saatiin oikein kunnolla maistella mitä tarkoittaa Marinin hallituksessa olevien puolueiden lain kunnioittaminen ja noudattaminen, kun yksikään hallituspuolue ei yhtynyt (lukuunottamatta Keskustan Hannu Hoskosta) äänestyksessä Haavistoa kohtaan esitettyyn epäluottamusesitykseen.

Mitä teki Keskusta äänestyksen jälkeen? Ryhtyi tekemään vallan kummallista valkopesua. Tietenkin esittämällä väitteen, että vain Vihreät puolueella itsellä on johtopäätösten aika ja ulkoministerin vaihtamiseen. Toisena valkopesuyrityksenä on Keskusta näköjään lähestynyt kirjeitse pääministeri Sanna Marinia IL:n mukaan. Kirje kuuluu näin;

”Perustuslakivaliokunnan mukaan Haavisto on toiminut lainvastaisesti, eikä keskustan eduskuntaryhmä hyväksy lainvastaista toimintaa.Tarkoitus ei pyhitä keinoja. Pekka Haavisto on tehnyt virheitä ja hän kantaa vastuun omasta toiminnastaan. Poliittisen vastuun kantavat vihreät.

Päävastuu hallituksen toimintakyvystä on pääministerillä.”

Voi voi mitä selittelyä, sillä Keskustan mukaankin on Haavisto rikkonut lakia, eikä hyväksy lainvastaista toimintaa. Kuitenkin vain yhtä kansanedustaja Hoskosta lukkunottamatta äänestivät Haaviston luottamuksen puolesta. Mitä kaksinaamaisuutta Keskusta harjoittakaan jotta voi tallustella Vihreiden kanssa edelleen samassa hallituksessa. Siis lainrikkojien kanssa. Noin kaiketi voidaan sanoa Vihreistä puolueena sen jälkeen, kun valkopesua oli harrastettu monilla eri tahoilla ja eri tavoin.

No, onko ratkaisu sitten Keskustan käsissä? Tottamaar sen tulee yhtenä keinona olla, jos Keskusta haluaa olla lainsäätäjänä lainkirjaimen noudattama puolue. Nyt ei todellakaan äänestyskäyttäytyminen tuota osoita, ei vähimmäkään määrin. Hyvänä tekosyynä Keskusta näyttää vetoavan siihen, ettei halunnut kaataa hallitusta. Eihän hallitus välttämättä olisi kaatunut edellyttäen tietenkin, ettei pääministeri Marin SDP-puolueineen olisi esittämässä luottamusta Pekka Haavistolle.

Marinin hallituspuolueiden johtajailla on uutisoitu jo päiviä aiemmin olevan täysi luottamus ulkoministeri Haavistoon, joten ei muuttunut tänäänkään tuo hallitusideologinen kanta mihinkään. Voikin esittää kysymyksen, miksi Keskustan puheenjohtaja Saarikko ei viestittänyt Marinille, ettei Keskusta hyväksy Haaviston jatkavan ulkoministerinä vaan edellyttää Vihreiden vaihtavan tilalle uuden ministerin. Ilmeisesti siksi, että Saarikko kuvitteli olevansa niin suuri johtaja omassa eduskuntaryhmässään, että voi antaa luottamuksen Haavistolle kysymättä siitä eduskuntaryhmältä. Tuliko Saarikolle yllätyksenä, että eduskuntaryhmä ei olekaan aivan suoralta kädeltä äänestämässä Haavistolle luottamusta? Noin voi hyvällä syyllä tulkita olleen Keskustan äänestyksen jälkeen Marinille lähettämästä kirjelmästä.

Lopuksi esitän oman kysymyksen, mitä tekee Keskusta jollei Vihreät vaihda ulkoministeriä? Jääkö kirjelmässä esitetty vain sanahelinäksi, jolla yritetään paikata omia ministerijakkaroita ja sitä, että voitaisiin saada maaliin soten maakuntahimmeli?  

Seuratkaa kansalaiset mitä jatkossa tapahtuu. Onko tullut uusi normaali eduskuntaan valittujen kohdalla politiikan tantereelle, jossa puolueet voivat valita noudatetaanko lakeja vai ei. Siis olan kohautuksella voidaan näköjään sivuuttaa lainsäädökset eduskunnassa, vaikka ovat siellä itse lakeja säätämässä.

Myös kannattaa silmä ja korva tarkkana tutkailla pääministeri Marinin toimintaa Keskustan ja Vihreiden toiminnan ohella. Onhan Marin valinnut ”lomittajaksi” PeV:een (perustuslakivaliokuntaan) puheenjohtajaksi ex-pääministeri, ent. ay-jyrä Antti Rinteen, jonka cv-historia ei näyttäydy kovinkaan suureksi laillisuuden puolesta tekijänä.