EU:n nettisivuilta saatavien tietojen mukaan ilmastopolitiikka perustuu taakanjakoon. Tuohon tuttuun EU:n kehittämään politiikkaan jota voidaan ilman muuta sanoa solidaarisuuspolitiikaksi. Siis politiikaksi jonka etupäässä joutuvat maksamaan sen jäsenmaan kansalaiset, veronmaksajat, jotka EU:ssa katsotaan nettojäsenmaksua maksaviksi, kuten suomalaiset. Noin olen antanut tässäkin asiassa taakanjaon maksumiehistä ymmärrettävän.

EU:n sivulla kirjoitetaan mm. näin ;”Taakanjakoasetuksessa asetetaan jokaiselle EU-maalle sitovia tavoitteita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä aloilla, jotka eivät kuulu EU:n päästökauppajärjestelmän alaisuuteen. Näitä aloja ovat muun muassa liikenne, maatalous, rakennukset ja jätehuolto. Nämä alat tuottavat valtaosan EU:n kasvihuonekaasupäästöistä (noin 60 prosenttia EU:n kokonaispäästöistä). ”

Mitä sitten ovatkaan nuo jäsenmaille taakanjakoasetuksessa sälytetyt vähennysvaatimukset? Jokainen tietenkin ymmärtää, että EU asetus on sitova ja velvoittava maksumiehen rooli siten kuin EU:ssa päättävät elimet niin päättävät. Suomen päättäjiltä on turha odotta poikkipuolista kantaa oman maan eduksi.

”Nykyinen päästöjen vähennystavoite taakanjakosektorille on 29 prosentin vähennys vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti tätä tavoitetta tulee kiristää. Parlamentin täysistunto äänesti 8. kesäkuuta tavoitteen nostamisen puolesta 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.”

Viimeisen ilmastopaneelin tuloksena kiristettiin vuoden 2030 päästöjen vähennystavoitetta 29 prosentista 40 prosenttiin.

Mikä on kaikkein kummallisinta taakanjakomäärittelyssä kutakin jäsenmaata kohtaan, niin komissio näyttää kaikessa viisaudessaan määrittelevän sen näin ”Eri jäsenvaltioiden valmiudet vähentää päästöjä vaihtelevat. Tämä on otettu huomioon määrittämällä tavoitteet maan asukaskohtaisen bruttokansantuotteen perusteella.”

Kun katsoo jäsenmaiden omistamien metsien määrää, niin vaikuttaa varsin oudolta tuo taakanjakomäärittely päästöjen vähentämisvaateessa. Eikö metsien hiilinieluilla olekaan sitä merkitystä joka on Suomen metsille mm:ssa asetettu? Miten ihmeessä bruttokansantuote voi vaikuttaa ilmastopäästöjen vähennysvaatimuksiin? Metsät ovat hiilinielua ihan bruttokansantuotteesta riippumatta. Vallan kummallista eu-politiikkaa. EU:n toiminta näyttäytyy yhä enemmän sekavalta ja epämääräisillä perusteilla kyhätyltä politikoinnilta. EU:n päätöksissä ei ole vaikutusta geopolitiikalla ja siten esimerkiksi ilmastovaikutuksilla ylipäänsä. Ei oteta huomioon muutoinkaan kansallisen lainsäädännön velvoitteita sosiaalipolitiikan saralta. Asumisperusteisina sosiaalikustannusten määrä on huomattavasti korkeampi kuin jäsenmaissa joilla ei ole tätä velvoitetta. Tuo kaikki ei näy vähennyksenä bruttokansantuotteessa.

Kaiken kaikkiaan näyttää epämääräiseltä päästökauppavelvoitteet EU:ssa, kun esimerkiksi komissio voi päättää nykyisin kuten nettisivulla kerrotaan; ”Päästökauppajärjestelmän piirissä on yli 10 000 energiantuotanto- ja teollisuuslaitosta. Niiden on hankittava lupa jokaista ilmaan päästämäänsä hiilidioksiditonnia kohden. Tämän on tarkoitus kannustaa yrityksiä saastuttamaan vähemmän: mitä vähemmän saastutat, sitä vähemmän maksat. Yritykset ostavat päästöoikeutensa huutokaupalla, ja hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Osa luvista myönnetään kuitenkin ilmaiseksi. Tämä koskee etenkin aloja, joilla yritykset herkästi siirtävät tuotantoa löyhemmin päästöjä rajoittaviin maihin.”

Komissio siis määrittelee nykyiseen päästökauppaan liittyviin velvoitteisiin yrityksiä joiden ei tarvitse kuulua ko. Järjestelmään. Mielivaltaista toimintaa jota ei tarvisisi käyttää, mikäli hiilitullit oltaisiin otettu käyttöön heti viisaasti. Yhdenkään EU:n alueella toimivan yrityksen ei olisi ollut kannattavaa siirtyä ”kannattavampaan” yritysympäristöön mainitusta syystä.

Näyttää siltä, että suomalainen veronmaksaja joutuu maailman tappiin asti maksamaan, vaikkapa hyvin korruptuneisiin jäsenmaihin tulonsiirtoja. Noihin ei käytännössä ole varaa mikäli päättäjämme osaisivat hoitaa oman maan taloutta järkevästi sekä huolehtia omien kansalaisten hyvinvoinnista (asumisperusteinen sosiaaliturva). Näyttää siltä, että maamme hyvinvoinnin alasajo on alkanut EU:n jäsenyydestä lukien. Maamme on velkaannutettu EU:sta tulleiden asetusten ja direktiivien päätösten seurauksina. Eikä loppua ole näköpiirissä niin kauaa kuin Suomi on EU:n jäsenmaa, joka käyttää valuuttana euroa.

…………………………………………………..

Kannattaa katsoa ja vertailla eri jäsenvaltioiden valmiudet vähentää päästöjä tästä linkin taulukosta;

https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/priorities/ilmastonmuutos/20180208STO97442/eu-maiden-kansalliset-paastovahennystavoitteet

EU:n jäsenmaissa olevien metsien määrät katsottavissa tästä linkistä;

https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/priorities/ilmastonmuutos/20170711STO79506/ilmastonmuutos-miten-mepit-haluavat-sisallyttaa-metsat-ilmastotalkoisiin