Suuri valiokunta on käsitellyt valtioneuvoston elvytyspakettiehdotusta. Suuren valiokunnan käsittelyssä on kuultu asiantuntiojoita suullisesti sekä muutaman heistä antaessaan lausunnon kirjallisesti. Otan tässä kirjoituksessani esille vain yhden perustuslakiasiantuntijan Päivi Leino-Sandbergin (professori, Helsingin Yliopisto) lausunnon. Päivi Leino-Sandberg on ainoa lausunnon antaja joka on kiinnittänyt ensisijaisesti huomiota perustuslaisiin näkökohtiin ja todennut elvytyspakettiin esitetyssä sisältyvän huomattavaa ongelmaa. Noihin ongelmiin on kiinnittänyt huomiota myös perustuslakivaliokunta omassa lausumassaan. Päivi Leino-Sandbeg toteaa ensimmäisessä, 6.6.2010, antamassaan lausunnossaan ”Arviointini tulokulma on oikeudellinen. Asian keskiössä on SEUT 310 artiklan tulkinta. Tähän kevääseen saakka kyseisen artiklan merkityksestä vallitsi yksimielisyys: se oli ilmeinen ja kiistaton. Unionin toimintaan liittyviä kuluja ei ole mahdollista rahoittaa velaksi. Tällaisena sääntö on yhä kirjattu myös toimielinten verkkosivuille (kts alla). SEUT 310 artiklassa ei ole kysymys laajasta tai epäselvästä yleisestä periaatteesta, vaan yksiselitteisiä kirjanpidollisia termejä sisältävästä perussopimuksen määräyksestä, jonka tulkinta ja tarkoitus on ollut tähän saakka kaikkien tiedossa.”

Päivi Leino-Sandberg toteaa mm. toisessa lausunnossaan; ”Komission yleinen perustelu ehdotuksilleen on se, että tilanne on ’poikkeuksellinen’ ja toisaalta ’tilapäinen’. Tämänkaltainen ajattelu on esillä myös valtioneuvoston kirjelmässä: ’”Nyt käsittelyssä oleva elpymiskokonaisuus on kertaluontoinen, poikkeuksellinen ja väliaikainen vastaus nykyiseen koronaviruksen aiheuttamaan kriisiin eikä se saa muuntua tosiasiassa pysyväksi järjestelyksi.’ Ehdotettu rakennelma ei kuitenkaan ole millään tavoin ’tilapäinen’. Se luo rakenteen, jolla unionin toimintaa rahoitetaan velaksi seuraavat 40 vuotta, ja joka toteutuessaan muuttaa unionin keskeisiä toimintaperiaatteita. Unionin toimielinten oman tähänastisen tulkintakäytännön näkökulmasta lahjana 2 annettava ja lainaksi rahoitettava rahoitus on automaattisesti ongelmallista SEUT 310 ja 311 artiklan näkökulmasta, riippumatta kuinka paljon lahjarahoituksen määrää pienennetään, ja luo juuri sellaisen ennakkotapauksen jota valtioneuvoston kannan mukaan ei tulisi synnyttää. Lainamuotoiseen rahoitukseen sen sijaan ei näyttäisi liittyvän oikeudellisia ongelmia, ja ne vastaavat lausunnossani eritellyllä tavalla niitä toimia, joita unioni on toteuttanut jo aikaisemmin.” 

Toisin sanoen Päivi Leino-Sandberg on vakaasti sitä mieltä, että sekä valtioneuvoston (Marinin hallitus) että suuren valiokunnan päätös elvytyspaketin hyväksymisestä neuvostossa on oman perustuslakimme että unionin perussopimuksen (seut 310 ja 311) vastaisia. Suomen ei siis pitäisi hyväksyä miltään osin tuota elvytyspaketin lahjanmuotoista osuutta. Sen sijaan lainamuotiseen osuuteen ei Päivi Leino-Sandbergin mukaan olisi ongelmaa, kun lainamuotoinen paketin osuus noudattaisi unionin jo aiemmin toteuttamia toimia.  

Itse näen eri tavalla tuon lainamuotoisen osuuden ongelmattomuuden, sillä käsittääkseni komission ehdotus ei ole lainan ottaminen EVM rahastosta suoraan jäsenmaille vaan suoraana rahoitusmarkkinoilta otettavalla budjettiin sisällytettävällä lainalla, jota maksettaisiin jäsenmaksujen muodossa tulevien 40 vuoden aikana takaisin. Kyseessä on unionin perussopimuksen mukainen lainakieltoon perustuva esitys, eikä pidä olla hyväksyttävissä oleva aiempiin lainoituksiin verrattavissa oleva toimi. Ei edes siinä tapauksessa, että lainasta muodostettaisiin uusi erillinen rahasto. On otettava käyttöön perussopimuksessa sovittu kielto unionin lainan ottamisesta (komission esitys).

Nähtäväksi jääkin noudattaako meillä valtioneuvosto perustuslakivaliokunnan ja perustuslakiasiantuntijoiden lain- ja oikeudenmukaisuusperiaatetta vai sooloillaanko omilla säännöillä? Eräs huomioon otettava kysymys on, onko eduskuntavaaleissa 2019 eduskunta saanut kansalaisilta perustuslainvastaisuutta tukevaa päätösvaltaa? Ei yksinkertaisesti ole, sillä näitä asioita ei sisältynyt vaaliteemoihin yhdelläkään puolueella. Näin ollen tällaisia unionin ja oman perustuslakimme vastaisia toimia ei pidä ollenkaan hyväksyä ennen kuin on otettu selvää laajan kansalaiskeskustelun pohjalta kansalaisten mielipide veronmaksajien vastuiden kasvattamiseen EU:ssa osaksikaan komission esittämällä tavalla. 

Tässä vielä linkki Suomen edustajien kannoista mainittuun elvytyspakettiin suuren valiokunnan pj. Satu Hassin esityksen pohjalta. Katsokaa tuo videotallenne, niin ymmärrätte miten kunkin eduskuntapuolueen edustaja ja edustamansa puolue suhtautuu ko. elvytyspakettiin.