Onko otsikossa asetusta kysymyksestä miellettävä ajatus poliittisiin lakkoiluun sekä tukilakkoinhin se, että kyse onkin SAK:ssa yksinomaan järjestön tulevan tarpeettomaksi, kun paikallisesti sovittaisiin työsopimuksista. Paikallinen sovitteluhan taitaa olla käytössä esim. Ruotsissa, jossa ei keskustärjestö osallistu työehtosopimusneuvotteluihin. 

Meillä on viimeinkin mediassa ainakin Iltasanomissa nosttettu esiin Orpon hallituksen lakiuudistukset koskien työelämän uudistuksia verrattuna esimerkiksi Ruotsiin. IS:ien Taloussanomissa on esitetty kuinka Ruotsissa toimii paikallisen sopimisen malli. ”Ruotsissa keskusjärjestöt eivät ole neuvotteluosapuolia työehtosopimuksissa, vaan liitot neuvottelevat ne.

Ruotsissa myötämääräämislaki edellyttää työnantajan tai työnantajajärjestön neuvottelevan työntekijöitä edustavan ammattijärjestön kanssa monista yrityksen toimintaan ja sen työntekijöihin vaikuttavista asioista.”

Ruotsin sopimusmallin mukaisesti meillä SAK:n osallisuus työsopimusneuvotteluissa käy tarpeettomaksi, joten tuostakin näkökulmasta katsoen SAK:n painostus eli veto-oikeuden käyttöyritys hallituksen ja eduskunnan lainsäädäntövaltaan on suorastaan pöyristyttävää. No, kaiketi SAK:n johtajataso katsoo oman edun tavoittelun oikeaksi palkkatyöläisten eli jäsenistön kustannuksella, koska lakkoiluun osallistuvat eivät näe nenäänsä pidemmälle mistä on periaatteessa kysymys paikallisessa sopimuksessa. Paikallista sopumusta vartenhan on nimenomaan ne ay-liitot joiden jäsenistöä lakkoilevat jäsenet ovat. Mihin siis he tarvitsevat SAK:ta? Käytännössä ei mihinkään, sillä järjestöt joihin jäsenmaksunsa maksavat ovat tai ainakin tulee olla pätevien johtohenkilöiden johtamina ja siten neuvotteluissa ajamassa jäsenistönsä etua. Keskusjärjestöt toimivat sitten muutoin kuin paikallisten sopimusten neuvotteluissa.

Poliittisten lakkojen rajoittamisesta, vientivetoisesta työmarkkinamallista, irtisanomisen helpottaminen ja sairausajan palkasta koskien mahdollisisa eroja hallituksen esitykseen verrattaessa vastaaviin Ruotsin ja Tanskan malleihin on luettavissa edellä olevasta linkistä. Noidenkaan lakiuudistusten kohdalla joita hallitus esittää ei näytä olevan suuria eroja, joten hyvin voi esittää kysymyksen SAK:n masinoimasta poliittisten lakkojen oikeudenmukaisuudesta tässä taloustilanteessa sekä kuinka kauan sitten aisat on hoidettu paljon paremmin muissa Pohjoismaissa. 

Edellä olevan valossa on myös asetettava kyseenalaiseksi eduskunnassa istuvien vaaleilla valittujen vasemmistoon (sd.,vas.,ja vihr) kuuluvien, ay-järjestöjen osin vaalityön rahoittajana, kansanedustajien hyökkäävät puheet hallituksen uudistusesityksiä vastustaen. Voidaanko katsoa vasemmistolaisten kansanedustajien syyllistyvän korruptioon vastaanottaen vaaliavustusta/etua ay-järjestöiltä eduskuntavaaleissa sekä osallistuen poliittisten lakkoilun puolustamiseen eduskunnassa? Olisiko oikeuskanslerin/oikeusasiamiehen syytä ottaa tämä omin toimin tarkastelun alaiseksi?