Teltalla tapaa mielenkiintoisia ihmisiä. Eilen luokseni tuli mies, joka sanoi aina äänestäneensä Vasemmistoliittoa. Hän totesi kulkeneensa sen tien loppuun nyt.

Yritin diplomaattisesti arvailla mistä kenkä puristaa, että saatavuusharkintakysymys varmastikin askarruttaa, koska vasemmistossa ollaan jakauduttu tässä problematikassa ja hyvä on todellakin muistaa, mikä on suomalaisen palkansaajan etu… ”No en minä sitä, vaan tätä maahanmuuttopolitikkaa, mihin vasemmisto on lähtenyt mukaan. Sitä minä en enää hyväksy!”

Seurasi hedelmällinen debatti aiheesta ja keskustelukumppanillani oli vahvat perustelut sille miksi maahanmuuttopoliitiikka tällaisenaan a) koskee kaikkia elämänalueitamme b) on suomalaisia kohtaan väärin ja järkyttävän kallista. Kaiken lisäksi kyseinen henkilö oli aikanaan palvellut rauhanturvaajana arabi-alueilla ja totesi tietävänsä oikein hyvin millaisten kulttuuri-ilmiöiden kanssa olemme tekemisissä. ”Myös äitejä ja lapsia olisi inhimillisempää ja helpompaa auttaa paikan päällä” jatkoi tämä selvästi asiaa paljon pohtinut ja maailmaa nähnyt äänestäjä.

Ilmastonmuutoksesta ei ole teltallani jutellut juuri kukaan. Vanhusten ja vammaisten asemaa yhteiskunnassamme mietitään luonnollisestikin nyt paljon, eläkkeiden pienuus ja verotus sekä lääkkeiden kalleus ja omavastuu ovat kestoaiheita, samoin pätkätyöt ja nuorten työttömyys. Pienyrittäjät ovat selvästi ”persuuntumassa” niinikään. Aiheita riittää mutta ystävät, yksi on ylitse muiden; maahanmuutto ja se on yllättänyt itsenikin.

Viimeistään keskustelujen puolessa välissä se hiipii hiljaisena sivuhuomautuksena jutusteluun tai paukahtaa ilmoille tuohtuneena purkauksena jo heti ensimmäisessä lauseessa. Monet varttuneemmat pariskunnat tulevat teltalle ja ovat verisesti loukkaantuneita tehtyään pitkän päivätyön Suomen ja suomalaisten hyväksi ja sitten – sitten joku tulee ja kävelee kaiken yli ja varastaa hyvinvoinnin suustamme. Sanoja ei säästellä. ”Ei se ole rasismia vaan tervejärkisyyttä ja matematiikkaa”, totesi eräskin herrasmies. ”Minä en tätä maahanmuuttohulluutta hyväksy. Se on hyvä tuo sinun sloganisi ’suomalaista ei vaienneta’. Minä en vaikene, minä menen sitten vaikka linnaan tämän naurettavan vihapuhevainon takia”, sanoi eräs tyylikäs, hieman iäkkäämpi rouva.

Nurinkurisen, suomalaisia rasittavan ja vahingoittavan maahanmuuttopolitiikan vastustamisesta on tulossa kansanliike yli puoluerajojen. Ei suomalainen ole tyhmä vaan kovissa oloissa karaistunut, paikkansa raivannut, taistellut ja ansainnut fiksu ihminen, joka on väsynyt vedättämiseen.

Perussuomalaiset on vastaus hätähuutoon. Me olemme koko ajan tienneet, että mitta tulee täyteen ja nyt se on täynnä. Suomalaisilla on oikeus puolustaa omiaan ja sanoa ”nyt riittää”.

Sen he tulevat tekemään huhtikuussa.