Työterveyslaitoksen Kunta10 – tuloksista käy ilmi, että lähes neljä kymmenestä lähihoitajasta on kokenut ruumiillista väkivaltaa viime vuoden aikana. Lisäksi lähihoitajia uhataan aseella miltei eniten kaikista kuntatyöntekijöistä.

Kotihoidossa on paikkoja, joihin mennään turvamiehen kanssa, kertoo Suomen lähi- ja perushoitajaliiton puheenjohtaja Silja Paavola. Jos kotikäyntiin tarvitaan turvamies, on tilanteesta tullut jo niin hankala, että onkin aiheellista kysyä: Voiko tällaisessa tilanteessa ihmistä enää edes auttaa tai hoitaa kotona? Kotihoitokäynti turvamiehen kanssa on äärimmäinen toimenpide.

Aloitettuani täysipäiväisen työn kotihoidossa meni muutama viikko, kun sain ensimmäisen uhkauksen. Meni noin vuosi, kun minua lyötiin ensimmäisen kerran. Olen työskennellyt julkisella ja yksityisellä puolella.

Suljetuilla psykiatrisilla osastoilla varaudutaan yleensä huolellisesti mahdollisiin väkivaltatilanteisiin. Muilla erikoissairaanhoidonosastoilla on hoitajia enemmän ja vartija tulee kutsuttaessa paikalle – jos ennättää. Ensihoitajat menevät ihmisten koteihin ja vastassa voi olla mitä tahansa, mutta ambulanssissakin on aina kaksi hoitajaa – toisin on yksinäisen (yleensä naisen) asema kunnallisessa kotihoidossa.

Sosiaali- ja terveysalalla on paljon huolestuttavia seikkoja. Kotihoidossa näen tilanteen yhtenä hankalimmista, koska hoitaja on täysin yksin. Hädän yllättäessä työkaverikin on vain puhelinlangan päässä. Pahimmillaan ollaan tilanteessa, jossa kukaan ei kuule mahdollisia avunhuutoja.

Olen käynyt hoitajana asiakkaan luona ”keskellä korpea”.  Kaikki on onneksi mennyt hyvin ja olen saanut tukea muilta työntekijöiltä. Mutta koskaan et voi olla varma. On vaikea varautua, jos et tunne paikkaa tai tiloja – ja vaikka paikka olisi tuttu, me hoitajat emme jokaista asiakkaan huoneiston kaapinkulmaa tunne. Asiakas voi olla hoitajille tuttu, mutta me hoidamme ja autamme sairastuneita ihmisiä. Joskus sairauden vuoksi ihminen ei välttämättä edes muista, kuka hoitaja on – näinkin vakavasti sairaita vanhuksia hoidetaan nykyään kotona. Jos joku kotihoidon asiakkaista haluaa tehdä hoitajalle pahaa kotihoidossa, on se aika helppoa. Ei ole pitkä aika, kun terveydenhoitaja menetti henkensä kotikäynnillä.

Trendi laitoshoidon suhteen on sama lähes kaikkialla: siirrytään yhä enenevissä määrin avohoitoon. Osastoja suljetaan säästösyistä ja potilaspaikkoja vähennetään. Ihmisiä pyritään kotiuttamaan yhä tehokkaammin. Tehokas kotiutus on ymmärrettävää, mutta joskus sattuu ylilyöntejä. Kuten Pohjois-Karjalan keskussairaalassa, jossa vanhus kotiutettiin ilman kenkiä ja vähäisessä vaatetuksessa. Laitospaikkojen vähennys ja liian huonokuntoisten potilaiden avohoito kasautuu kotihoidon syliin.  Joskus ihmisestä tulee sairautensa vuoksi arvaamaton – kotihoito on aina suurempi riski myös hoitajalle. Kannattaa muistaa, että näin on myös asiakkaan kohdalla. Haluaisitko sinä olla vakavasti sairaana yksin kotona suurimman osan päivästä? Jos olisit esimerkiksi tilanteessa, jossa muistisi olisi äärimäisen huono? Niin huono, että saattaisit karata kotoa ja eksyä pakkasessa. Sinulta jouduttaisiin ottamaan hellan sulakkeita ettet polttaisi asuntoasi. Mielestäni ihminen ansaitsee hoitoa ja hoitaja ansaitsee mahdollisimman turvallisen työympäristön.