Sipoon tulevaisuus: Mitä toivomme huomiselta?
Sipoo on yksi Suomen nopeimmin kasvavista kunnista, ja sen tulevaisuus näyttää lupaavalta monella mittarilla. Kuntamme sijoittui hiljattain kaikista Suomen kunnista toiseksi Suomen Kuvalehden kuntatestissä, jossa vertailtiin kuntia elinvoiman, väestönkehityksen, kuntatalouden tilan ja palveluiden perusteella. Tämä osoittaa, että olemme oikealla tiellä, mutta samalla se asettaa meille velvollisuuden jatkaa kehitystä ja vastata tulevaisuuden haasteisiin.
Huomisen telttapäivä tarjoaa erinomaisen tilaisuuden pohtia Sipoon tulevaisuutta yhdessä kuntalaisten kanssa. Haluan tässä blogitekstissä nostaa esiin muutamia keskeisiä teemoja, jotka mielestäni ovat avainasemassa Sipoon tulevaisuuden rakentamisessa. Toivon, että nämä ajatukset herättävät keskustelua ja innostavat kuntalaisia osallistumaan aktiivisesti yhteisen tulevaisuutemme muovaamiseen.
Kuntalaisten aloiteoikeus – paikallisdemokratian kulmakivi
Kuntalaisten aloiteoikeus on yksi tärkeimmistä paikallisdemokratian työkaluista. Se antaa jokaiselle kunnan asukkaalle mahdollisuuden vaikuttaa suoraan kunnan toimintaan ja kehitykseen. Tämä oikeus on kirjattu kuntalakiin, ja se velvoittaa kunnan käsittelemään aloitteet asianmukaisesti.
Sipoossa meidän tulisi aktiivisesti kannustaa kuntalaisia käyttämään tätä oikeuttaan. Aloitteet voivat koskea mitä tahansa kunnan toimintaan liittyvää asiaa, ja ne voivat olla merkittävä lähde uusille ideoille ja kehitysehdotuksille. Erityisen tärkeää on, että nuoret ja vähemmistöryhmät kokevat aloiteoikeuden omakseen ja käyttävät sitä aktiivisesti.
Aloiteoikeuden tehokas hyödyntäminen edellyttää kuitenkin, että kunta tiedottaa tästä mahdollisuudesta selkeästi ja tekee aloitteen tekemisestä mahdollisimman helppoa. Voisimme esimerkiksi harkita sähköisen aloitejärjestelmän käyttöönottoa Helsingin mallin mukaisesti. Tämä madaltaisi kynnystä aloitteiden tekemiseen ja helpottaisi niiden käsittelyä.
Nuorten hyvinvointi ja mielenterveys – tulevaisuutemme tukipilarit
Nuorten hyvinvointi ja mielenterveys ovat kriittisiä tekijöitä kuntamme tulevaisuuden kannalta. Valitettavasti nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet huolestuttavasti koko Suomessa, eikä Sipoo ole poikkeus tässä kehityksessä.
Sipoossa meillä on kuitenkin mahdollisuus puuttua tähän haasteeseen. Nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluyksikkö Zemppi tarjoaa tukea ja hoitoa 13-21-vuotiaille nuorille sekä neuvontaa heidän vanhemmilleen. Tämä palvelu on tärkeä, ja meidän tulisi varmistaa, että se saa riittävät resurssit toimintaansa. Myös yhteistyö esimerkiksi Mieli Ry:n, koulujen ja vanhempien kanssa on äärimmäisen tärkeää.
Mielenterveyspalveluiden lisäksi meidän tulisi panostaa ennaltaehkäisevään työhön. Tämä tarkoittaa esimerkiksi koulujen ja nuorisotoimen resurssien vahvistamista, harrastusmahdollisuuksien lisäämistä ja nuorten osallisuuden vahvistamista kunnan päätöksenteossa. Nuorisovaltuuston roolia voitaisiin entisestään vahvistaa ja nuorten ääni tulisi saada kuuluviin kaikissa heitä koskevissa päätöksissä.
Laadukas koulutus ja perheiden tukeminen- yhteisömme perusta
Sipoon vahvuus on aina ollut sen yhteisöllisyydessä ja perheystävällisyydessä. Tätä vahvuutta meidän tulee vaalia ja kehittää edelleen. Perheiden tukeminen on investointi tulevaisuuteen, ja se maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin hyvinvoivina kuntalaisina.
Yksi konkreettinen esimerkki perheiden tukemisesta on tuleva puistoruokailu, joka järjestetään kesällä 2025 Nikkilässä ja Söderkullassa. Tämä palvelu tarjoaa alle 18-vuotiaille sipoolaisille lapsille ja nuorille maksuttoman lounaan joka arkipäivä koulujen kesäloman aikana. Tällaisten palveluiden merkitys perheiden hyvinvoinnille on suuri, ja ne ovat erinomainen esimerkki siitä, miten kunta voi konkreettisesti tukea perheitä.
Laadukas koulutus on toinen kulmakivi perheiden ja koko kunnan hyvinvoinnille. Sipoossa meillä on erinomaiset lähtökohdat tähän, sillä kuntamme työvoima on poikkeuksellisen hyvin koulutettua. Meidän tulee varmistaa, että tämä koulutustaso säilyy ja jopa paranee tulevaisuudessa.
Erityistä huomiota tulisi kiinnittää varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Sipoon varhaiskasvatussuunnitelma painottaa lapsen osallisuuden vahvistamista niin varhaiskasvatuksessa kuin kuntalaisena Sipoossa. Tämä on erinomainen lähtökohta, jota meidän tulisi vahvistaa entisestään.
Kyläkoulut & yhteisöllisyys
Kyläkoulujen säilyttäminen on tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Pienemmät, yhteisöllisemmät oppimisympäristöt tarjoavat merkittäviä etuja lasten kehitykselle ja oppimiselle. Tutkimukset osoittavat, että pienemmissä kouluissa oppilaat saavat yksilöllisempää huomiota, mikä edistää heidän akateemista suoriutumistaan ja sosiaalista kehitystään.
Rauhallisempi ympäristö parantaa lasten keskittymiskykyä ja vähentää häiriötekijöitä, mikä on erityisen tärkeää nykyisessä, usein ylistimuloidussa maailmassa. Lisäksi kyläkoulut vahvistavat paikallisyhteisöjä ja tarjoavat lapsille turvallisen ympäristön kasvaa ja oppia. Säilyttämällä ja kehittämällä kyläkoulujamme voimme varmistaa, että jokainen sipoolainen lapsi saa parhaan mahdollisen alun elämälleen ja koulutukselleen.
Sipoon väestönkehitys – kasvun hallinta avainasemassa
Sipoon väestö kasvoi viime vuonna 523 hengellä, mikä tarkoittaa 2,4 prosentin kasvua. Tämä on merkittävä kasvu, joka tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että haasteita.
Kasvun taustalla on erityisesti muuttoliike muualta Suomesta, etenkin pääkaupunkiseudulta. Tämä osoittaa, että Sipoo koetaan houkuttelevana asuinpaikkana. Meidän tulee varmistaa, että pystymme vastaamaan tähän kasvuun kestävällä tavalla.
Väestönkasvu asettaa paineita palvelutuotannolle. Meidän tulee varmistaa, että koulut, päiväkodit, terveydenhuolto ja muut peruspalvelut pystyvät vastaamaan kasvavaan kysyntään. Samalla meidän tulee huolehtia siitä, että kasvu on hallittua ja että se ei vaaranna Sipoon luonnonläheistä ja viihtyisää ympäristöä.
Yrittäjyyden tukeminen – elinvoiman lähde
Sipoon elinvoimaisuus perustuu suurelta osin aktiiviseen ja monipuoliseen yrityskentään. Kuntamme sijainti pääkaupunkiseudun tuntumassa, hyvät liikenneyhteydet ja koulutettu työvoima tekevät Sipoosta houkuttelevan sijoittumispaikan yrityksille. Kuitenkin yrittäjyys Suomessa, Sipoo mukaan lukien, kohtaa merkittäviä haasteita, jotka vaativat huomiota ja toimenpiteitä.
Yritystoiminta Suomessa on monin tavoin vaikeaa ja raskaasti verotettua. Uusien yritysten on lähes mahdotonta saada pankkipalveluita, mikä vaikeuttaa liiketoiminnan aloittamista ja kehittämistä. Tämä ongelma koskettaa erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä ulkomaalaistaustaisia yrittäjiä.
Vuoden 2023 alussa voimaan tullut YEL-uudistus on ajanut monia yrittäjiä taloudellisiin vaikeuksiin ja jopa konkursseihin. Uudistuksen tavoitteena oli parantaa yrittäjien sosiaaliturvaa, mutta se on johtanut YEL-maksujen nousuun monilla yrittäjillä, mikä on heikentänyt yritysten kannattavuutta.
Lisäksi lukuisat säännöt ja määräykset tekevät yrittämisestä työlästä ja aikaa vievää. Byrokraattiset prosessit ja monimutkaiset sääntelyt lisäävät yrittäjien hallinnollista taakkaa ja vievät resursseja varsinaiselta liiketoiminnalta.
Toimenpiteet paikallisen yrittäjyyden tukemiseksi
Näistä haasteista huolimatta meidän tulee aktiivisesti tukea paikallista yrittäjyyttä ja luoda edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiselle. Sipoossa voimme tehdä paljon yrittäjyyden helpottamiseksi:
– Yritysneuvonnan kehittäminen: Tarjotaan kattavaa neuvontaa erityisesti aloittaville yrittäjille byrokratian ja säännösten navigoimisessa.
– Yritysten verkostoitumisen tukeminen: Luodaan foorumeita ja tapahtumia, joissa paikalliset yrittäjät voivat tavata ja jakaa kokemuksiaan.
– Yritysmyönteisen ilmapiirin vahvistaminen: Tehdään kunnan päätöksenteosta ja prosesseista yrittäjäystävällisempiä.
– Nuorten yrittäjyyden tukeminen: Kehitetään ohjelmia ja kannustimia, jotka innostavat nuoria yrittäjyyteen.
– Startup-yritysten houkutteleminen: Luodaan houkuttelevia olosuhteita innovatiivisille startup-yrityksille, jotka voivat tuoda uusia työpaikkoja ja ideoita Sipooseen.
Isommalla mittakaavalla tarvitaan pikaista YEL-järjestelmän korjausta, joka huomioi paremmin yrittäjien todelliset tulot ja yritystoiminnan kannattavuuden. Palkkauksen helpottaminen ja työnantajamaksujen keventäminen voisivat myös merkittävästi edistää yritysten kasvua ja työllistämismahdollisuuksia.
Yhteiskunnan yleinen asenne yrittäjyyttä kohtaan kaipaa myös muutosta. Meidän tulisi arvostaa enemmän yrittäjien panosta yhteiskunnan hyvinvoinnin rakentamisessa ja ymmärtää paremmin yrittäjyyteen liittyviä riskejä ja haasteita.
Sipoosta esimerkki yrittäjyyden tukemisessa
Näyttämällä hyvää esimerkkiä Sipoossa voimme olla edelläkävijöitä yrittäjäystävällisen toimintaympäristön luomisessa. Tämä voi toimia mallina muille kunnille ja jopa valtakunnalliselle politiikalle. Yrittäjyyden tukeminen on investointi tulevaisuuteen, joka maksaa itsensä takaisin työpaikkoina, innovaatioina ja taloudellisena kasvuna.
Meidän on yhdessä työskenneltävä sen eteen, että Sipoo ja koko Suomi olisivat paikkoja, joissa yrittäjyys kukoistaa ja jossa jokainen yrittäjä voi tuntea olevansa arvostettu osa yhteiskuntaa.
Luonnonläheisyyden säilyttäminen – Sipoon valttikortti
Sipoon yksi suurimmista vahvuuksista on sen luonnonläheisyys. Meillä on upea saaristo, runsaasti metsiä ja yli 50 luonnonsuojelualuetta. Tämä luonnonläheisyys on merkittävä vetovoimatekijä, joka houkuttelee Sipooseen uusia asukkaita ja yrityksiä.
Kasvavan kunnan haasteena on säilyttää tämä luonnonläheisyys ja viihtyisä elinympäristö, kuten Nikkilän Kartanon NG8-kaava ja ratahankkeiden järjettömyys on osoittanut. Meidän tulee varmistaa, että kaavoituksessa ja rakentamisessa otetaan huomioon luontoarvot ja että viheryhteydet säilyvät. Samalla meidän tulee panostaa lähiluonnon ja puistojen hoitoon, jotta jokaisella sipoolaisella on mahdollisuus nauttia luonnosta lähellä kotiaan.
Sipoonkorven kansallispuisto on yksi kuntamme helmistä, jota meidän tulee vaalia. Sen Byabäckenin purolaakso on arvokas perinnebiotooppi, jonka hoitoon ja säilyttämiseen meidän tulee panostaa.
Osallistu ja vaikuta!
Sipoon tulevaisuus rakennetaan yhdessä. Jokaisen kuntalaisen panos on tärkeä, ja jokaisella meistä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millainen Sipoo on huomenna, ensi vuonna ja vuosikymmenten päästä.
Kannustan kaikkia sipoolaisia osallistumaan aktiivisesti kunnan kehittämiseen. Käytä aloiteoikeuttasi, osallistu kunnan järjestämiin tilaisuuksiin, anna palautetta ja kerro ajatuksistasi. Vain yhdessä voimme rakentaa Sipoosta entistäkin paremman paikan elää, asua ja yrittää.
Huomisen telttapäivä on erinomainen tilaisuus tulla keskustelemaan Sipoon tulevaisuudesta. Olen paikalla jakamassa ajatuksia ja kuuntelemassa teidän näkemyksiänne. Tule mukaan rakentamaan yhteistä tulevaisuuttamme!
Blogi on julkaistu alunperin 21.3.2025 hupli.fi -sivustolla josta löydät myös alkuperäiset lähdeviittaukset.
Tekstin aiheet:
Sipoo oli niin kauan rkp-kunta, että suomenkieliset edelleen vähän vieroksuu sitä.
Mitkä ovat kielisuhteet tällä hetkellä?
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Södiksessä tuntuu et aikalail 50/50, mut virallisesti varmaan noin 65/35. RKP:llä silti todella vahva asema.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Rkp saa vanhatkin äänestäjänsä aina äänestämään, hurrit ovat uskollisia rkp:n kannattajia.
Rkp ilmeisesti myös kosiskelee mamuja, näin voi päätellä. Jotkut mamut ihailevat hurrien erityisasemaa ja toivovat saavansa itselleen samanlaisia etuja. Ja onhan hurrien ökyrikkailla säätiöillä rahaa jaettavaksi pakkoruotsin kannattajille.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Sipoossa tuntuu asuvan ajattelevia ps-poliitikkoja. Hyvä ja hienoa ja ilmeisesti yhteistyö/ arvostus ruotsinkielisten kanssa sujuu hyvin? Päinvastoin kuin Sipoossa esim. luontoarvot ovat puolueelle pääsääntöisesti viherkommunismia ja yksilön fossiiliainevapauksien polkemista.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti