Raamatun keskeisimmät opetukset liittyvät ajatukseen siitä, että jokaisen ihmisarvo on jakamaton ja jokaista tulisi kohdella niin kuin toivoisi itseään kohdeltavan. Tämä sama oppi toistuu kaikissa suurissa uskonnoissa. Tästä huolimatta uskonsotia on käyty ja käydään tälläkin hetkellä. Uskonnolliset tahot Suomessa ovat sanoneet ettei Israelin ja Palestiinan tilanne olisi suoraan uskonsota, mutta konfliktin juurisyyt liittyvät kuitenkin uskontoihin ja eri kansallisuuksien alueisiin.

Inhimillisesti ja humanitäärisesti tilanne Gazassa ja sen lähialueilla on kestämätön. Juuri nyt tarvittaisi ajatusta siitä, miltä kaikki sama itsestä tuntuisi. Miltä tuntuisi maata loukkaantuneena pommitusten keskellä ja nähdä perhettään loukkaantuneena tai kuolleena. Toki tämä kaikki sama toistuu kaikissa muissakin sodissa ja taisteluissa, kuten Ukrainassa tällä hetkellä ja niin monessa muussakin sodassa ihmiskunnan historian aikana. Ihmiskunnan yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on kuitenkin oppiminen ja toiminnan kehittäminen. Näiden käyttämiselle olisi nyt suuri tilaus.

Uskonasioiden lisäksi ihmiskunnan olisi hyvä muistaa se tosiasia, että maapallo kulkee avaruudessa huimaa tuntivauhtia kokoajan eteenpäin ilman, että kukaan ainakaan fyysisesti sitä ohjaa. Näin se on mennyt jo hyvän tovin. Jos jonkun, niin tämän tosiasian pitäisi yhdistää ihmiset, kansakunnat ja eri uskonnot toimimaan yhdessä riippumatta toisen näkemyksistä. Tämän tosiasian lisäksi meillä on maapallolla omia ilmastoon liittyviä murheita, joiden ratkaiseminen vaatisi yhteistyötä. Ei eriarvoistavia saati syyllistäviä puheenvuoroja vaan yhteisiä ratkaisuja oikeisiin aiheisiin ilman ongelman liioittelua tai väheksymistä.

Tämän hetkinen hallitus teki melko hiljaisesti YK:ssa päätöksen äänestää tyhjää Gazan humanitääriseen tulitaukoon liittyen. Linjaa eikä perusteluja ei kerrottu oma-aloitteisesti julkisuuteen vaan vasta kun asian perään alettiin kysellä median kautta, tuli selitys lauselman muotoiluun liittyvistä ongelmista. Ottamatta kantaa siihen, mikä olisi ollut Suomelta oikea ratkaisu äänestyksessä, tuntuu joka tapauksessa vähintään erikoiselta, että asiasta vaiettiin eikä asia noussut julkiseen keskusteluun oikeastaan lainkaan ennen äänestystä. Humanitäärisellä tauolla YK:n avustustyöntekijät, SPR, Punainen Puolikuu ja muut toimijat olisivat tavoitelleet siviilien auttamista. Juuri sen siviilin, joka makaa loukkaantuneena pommitusten keskellä aivan kuten jokainen meistä voisi maata vastaavassa tilanteessa; tuntien monenlaista tuskaa ja kärsimystä. Näin ollen ihmetyttää, että hallitus meni keveiltä näyttävien perusteluiden taakse ja äänesti tyhjää. Ovatko kaikki tahot Suomessa ymmärtäneet, että tämä muutos on iso Suomen aiempaan linjaan verrattuna eikä selitykseksi riitä, että kun Saksa ja muutkin niin mekin. Suomi kaiketi tekee omat päätökset itse tai ainakin sen tulisi tehdä.

Ihmiskunta on ollut varsin sotaisa ja eripurainen aina. Se ei kuitenkaan poista meiltä nyt vastuuta reagoida tämän hetkisiin tapahtumiin ja yrittää korjata tilanteita. Riippumatta kansallisuuksista, poliittisista tai uskonnollisista näkemyksistä, Gazassa ja sen lähialueilla on valtava hätä ja maailman ei pitäisi vain katsoa ympärillä. Nyt jos koskaan vaadittaisi sitä, että eri uskontokunnat toteuttaisivat mainittua omaa ydinnäkemystään ihmisarvon jakamattomuudesta. Jokaisen olisi myös hyvä miettiä, tekeekö itse muille niinkuin haluaisi itselleen tehtävän ja edellyttääkö tätä samaa myös toiminnalta, jota näkee ja jota kannattaa.