(Julkaistu Länsi-Uusimaa -lehdessä helmikuussa 2021)

Jos nyt eduskunnassa oleva sote-uudistus menee läpi perustuslaillisesta selvittelystä ja käsittely on sutjakampaa kuin viimeksi, lainsäädäntö on valmis tämän vuoden kesäkuun lopussa ja lait voimassa heinäkuun alusta. Hyvinvointialueiden vaalit pidetään tammikuussa 2022, alle vuoden kuluttua. Nyt valittavat kuntapäättäjät eivät todellakaan pääse kovinkaan paljoa aiheessa mestaroimaan.

Meneekö paketti läpi? Menee, jos Uudenmaan erillisratkaisusta ei tule perustuslaillista ongelmaa. Kukaan ei enää jaksa kuulemani mukaan sotea jauhaa, se runnotaan läpi ja korjataan sitten kun tulee sutta.

Oleellisinta sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävälle on se, että hoitoon pääsee oikea-aikaisesti ja hoito on vaikuttavaa. Tällä hetkellä eri tahot kuten perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, vammaispalvelut, saati mielenterveyspalvelut tai sosiaalipalvelut ovat kaikki hajallaan ja eri organisaatioissa ja kuntayhtymissä. Tieto toistensa tekemisistä saman asiakkaan kanssa ei kulje näiden toimijoiden välillä ja asiakas joutuu pomppimaan paikasta toiseen.

Kaikilla näillä eri organisaatioilla on myös omat hallinnolliset kulunsa. Ymmärrettävästi ajatellaan niin, että hallintokulut yhdistämällä yksiin saataneen jotain byrokratiaa purettua ja näin kustannuksia säästettyä. Asiakkaalle kuvittelisi saman katon alla olemisesta tulevan hoidollista hyötyä. Eli ajatus sote:n takana on kaunis ja tietyiltä osin kannatettava, mutta saavuttaako nykyinen esitys tavoitteensa? Ehkä, tietyin rajauksin mutta ei Uudellamaalla.

Kun muualla maassa perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhdistetään samaan, kuten soten alkuperäinen tarkoitus oli, Uudellamaalla näin ei käy. Meillä sosiaalipalvelut ja perusterveydenhuolto siirtyvät neljälle hyvinvointialueelle mutta erikoissairaanhoito on yhteinen koko Uudellamaalla omana kuntayhtymänään hallintoineen.

Helsingillä on vielä oma erillinen roolinsa Uuteenmaahan verrattuna. Kun Lohjalta lohkaistaan verotuloista iso osuus hyvinvointialueelle käytettäväksi alueen sote-menoihin, Helsingistä ei lohkaista. Huomionarvioista on myös se, että kunnilta vietävät rahat ja hyvinvointialueen valtiolta saama korvaus eivät tule riittämään nykyisen tasoiseen palveluverkkoon. Mutta tämä ei koske Helsinkiä. Ylimääräiset vaalitkaan eivät taida koskea Helsinkiä. Koskeeko HUS:n rooli erikoissairaanhoidon kuntayhtymänä, kun HYKS eli Helsingin Yliopistollinen sairaala on Helsingin? Minkähän moinen lasku sieltä tulee, jos lohjalaisena yliopistollisen sairaalan palveluja tarvitsee?

Uusimaa ei oikein syttynyt viime hallituskauden sote-mallille ja vastustus oli kuuluvaa ja käytännön toimissa näkyvää. Eritoten Helsingin kanta tuli hyvin kuuluvasti esiin. Tämän välttääkseen nykyinen hallitus päätti kuunnella Uudenmaan kuntia ja tehdä kuten ne haluavat. Ja näin nyt on käymässä. Kukaan ei uskalla sanoa ääneen, että nyt ollaan menossa pahasti metsään. Kunnathan tätä ovat halunneet. Ja Helsinkikin on tyytyväinen. Miksiköhän?