”Uutistoimisto Reutersin haastatteleman silminnäkijän mukaan pakettiauto törmäsi sillan jälkeen johonkin, jolloin sen matka päättyi. Tämän jälkeen autosta nousi kolme miestä, joilla jokaisella oli pitkä puukko tai miekka. He iskivät ihmisiä kadulla sattumanvaraisesti. CNN:n haastatteleman silminnäkijän mukaan miehet olisivat myös tunkeutuneet ainakin yhteen läheiseen ravintolaan. BBC:n haastattelema silminnäkijä kertoo miesten huutaneen: ”Tämä on Allahin puolesta.” Näin kertoi Helsingin Sanomat.

Tämä ei ollut ensimmäinen terrori-isku Britanniassa. Eikä viimeinen.

Ikävä kyllä on sanottava ääneen tosiasia. Myös Suomessa terrori-isku on jossakin vaiheessa enemmän todennäköinen kuin epätodennäköinen.

Meillä mukasuvaitsevat kiirehtivät jokaisen tapauksen jälkeen korostamaan, että ”yksittäistapaus”, ”pelolle ei saa antaa sijaa” ja ”monikulttuurisuus on rikkautta”.

Sinisilmäisyydessä ja paapomisessa on menty jopa niin pitkälle, että Suvivirren sijaan koulun monikulttuurisessa aamunavauksessa kailotetaan Koraania, jossa kehotetaan muun muassa, että ”murhatkaa islamista luopuneet, taistelkaa Allahin puolesta”.

Iranilaistaustainen geopolitiikan tutkija Alan Salehzadeh on arvioinut, että ”ei pitäisi sallia, että jihadistit liikkuvat vapaalla jalalla täällä. Monet heistä ovat menneet sotimaan Isisin riveihin viattomia Lähi-idän muslimeja vastaan, nyt palanneet Suomeen ja heillä on integroitumisprosessi Suomessa. Heidät pitäisi karkottaa. He ovat tikittäviä aikapommeja. Milloin vain tulee käsky, he voivat uudelleen radikalisoitua ja tehdä väärin. Ne, jotka ovat sotineet, pitäisi karkottaa.”

Mielestäni terroriteon todennäköisyys on sitä pienempi, mitä pienempi riskiryhmä on. Siksi Isiksin riveihin lähteneiden Suomeen palaaminen tulee estää. Jos lakipykälät eivät sitä salli, niin Eduskunta muuttakoon niitä.

Terroriteon todennäköisyys on myös sitä pienempi, mitä pienempi islaminuskoisten määrä maassamme on.

Ikävistä tosiasioista halutaan vaieta. ”Vihapuhetta” kyttää suurennuslasin kanssa noin 50 poliisia.

Milloin heräämme, tunnustamme tosiasiat ja toimimme tilanteen vaativalla tavalla?