Presidentti Urho Kekkonen kysyi aikoinaan, että”onko maallamme malttia vaurastua?” Sama kysymys olisi ollut aiheellista esittää senkin jälkeen, koska liian monet unohtivat järkevän taloudenpidon merkityksen.

Suomen EU- ja eurojäsenyyksien luvattiin olevan tie onnelaan. Lähes kaikki itseään talousviisaina pitävät olivat sitä mieltä. Nyt kuitenkin vanha sanonta ”oppia ikä kaikki” näyttää toteutuneen. Suurin osa talousviisaista on kääntänyt kelkkaansa. Nyt hekin näkevät euron aiheuttamat ongelmat. Kateellisina on vilkuiltu erityisesti Ruotsin suuntaan, joka euron ulkopuolisena on kyennyt sopeutumaan muutoksiin Suomea paljon paremmin.

Maamme historian pahin lama on nyt takana. Ennustajaeukot toinen toisensa perään ovat korjanneet täysin pielessä olleita ennusteitaan ylös. Itse ennustin viime vuonna tälle vuodelle noin kolmen prosentin kasvua ja se näyttää toteutuvan.

Pidän mahdollisena, että lähivuosina on suhteellisen hyvä kasvuvauhti, jolloin voimme kuroa karkuun päässyttä Ruotsia kiinni. Samalla on mahdollista korjata valtiontalous tasapainoon.

On siis mahdollista, mutta vain siinä tapauksessa, että ”maallamme on malttia vaurastua”. Monella taholla on nyt suuri houkutus lähteä ulosmittaamaan jaettavaa, sillä takana on pitkä niukkuuden kausi.