Koska lasten luistelukentän jäädyttäminen ei kuulu pelastustehtäviin, siihen työhön kuorma-autoa käyttävän tulee hankkia EU:n vaatima, jopa 900 euroa maksava ammattipätevyys.  Näin uutisoivat Iltalehti ja Yle.

Suomessa vapaaehtoiset palokunnat tekevät varsinaisen tehtävänsä ohella monia muita tuiki tarpeellisia tehtäviä. Varsinkin pienillä paikkakunnilla niiden merkitys on ollut ja on edelleen suuri.

Mutta kun se ei sovi Euroopan Uniolle. VPK:n vapaaehtoisvoimin tai varainhankintana tekemät perinteiset työt voivat jäädä tekemättä, sillä uuden lain mukaan kuorma-autonkuljettajan tulee suorittaa ammattikuljettajan jatkokoulutus. Vapaapalokuntalaiset saavat yhä ajaa hälytysajoneuvoja, sillä ne on rajattu direktiivin ulkopuolelle.

Mutta esimerkiksi lasten luistelukentän jäädyttäminen ei kuulu pelastustehtäviin. Siihen työhön kuorma-autoa käyttävän tulee hankkia EU:n vaatima, jopa 900 euroa maksava ammattipätevyys.

”Ihmisiltä tämä on pois. Heinolassa on pari kenttää, joita VPK on tehnyt. Pumpullisia säiliöautoja ei oikeastaan ole kuin palokunnilla, joten tämä hankaloittaa kenttien tekoa paljon”, Heinolan liikuntapaikkatyönjohtaja Jorma Hakulinen sanoo Ylelle.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi tulkitsee EU-direktiiviä tiukasti. Lain rikkominen voi johtaa jopa tuhansien eurojen sakkoihin. Näin käy, vaikka työn tekisi täysin ilman palkkaa.

Kuivina kesinä VPK:t ovat usein täyttäneet kuivuneita kaivoja ja juottanet karjaa. Nyt vapaapalokunnilta vaaditaan myös erillistä liikennelupaa veden kuljettamiseen.

”Varainhankinta veden kuljetuksilla ja kaivojen täyttämisillä on tehty niin vaikeaksi, että siinä ei ole palokunnilla paljoa mahdollisuuksia toimia. Eniten ärsyttää se, että vapaapalokuntien varainhankinta ei ole koskaan haitannut varsinaista pelastustoimintaa”, Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala toteaa Ylelle.

Perussuomalaiset ovat todenneet, että ”missä EU, siellä ongelma”. Valitettavan usein tämä on täyttä totta, sillä sääntelyinnossaan EU puuttuu pieniinkiin asioihin ja tavalla, jotka ovat vieraat arjen käytännöille.

Ehkä kaikkein eniten julkisuutta on saanut aikaiseksi ns. kurkkudirektiivi. Julkisen paineen edessä EU-byroratia nöyrtyi ja sitä lievennettiin, mutta ei poistettu.

Kun maassamme keskusteltiin Euroopan Unioniin liittymisestä, niin silloin EU-intoilijoiden yhtenä keskeisenä perusteena oli ns. subsidiariteetti eli läheisyysperiaate. Asioiden päätäntää luvattiin siirtää alemmalle tasolle, jotta ne olisivat käytännönläheisiä. Tässäkin asiassa on käynyt täysin päinvastoin kuin mitä on luvattu. On siis valehdeltu.