Loikkaripuolueen elvytys ei onnistu. Letkut voi irrottaa.
Minäkö olisin Juudas Iskariot, kysyi Timo Soini suurieleisesti, tyylilleen uskollisesti ennen perussuomalaisten puoluekokousta. Soini halusi uskotella, että hän eikä kukaan muukaan ei ollut aikeissa loikata perussuomalaisista. Mutta ennen kuin kukko kiekaisi, olivat soinilaiset pettäneet ja loikkineet posket punottaen hillotolpilleen.
Kansalaiset eivät hyväksy poliittisia loikkareita. Varsinkaan silloin, kun se tapahtuu moraalisesti harvinaisen tuomittavalla tavalla.
Kansalaisten ankara tuomio on näkynyt gallupluvuissa. Ne ovat olleet kuin aivokuolleen käyrä – tasainen viiva nollan lähellä. Elvytystoimet eivät enää onnistu. Letkut voi irrottaa viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.
Alussa loikkarit korostivat olevansa keskustaoikeistolainen vaihtoehto. Mitä se tarkoitti, se ei selvinnyt ensimmäisen vuoden aikana edes loikkareille itselleen, saati sitten kansalaisille.
Siksi piti keksiä jotain uutta. Nyt järjestettiin suurieleisesti tiedotustilaisuus, jossa loikkarit ilmoittivat olevansa uudistusmielisiä konservatiivejä.
Kuuntelin tarkalla korvalla loikkareiden tiedotustilaisuuden. En havainnut mitään sellaista uutta, mikä antaisi puolueelle elintilaa puoluekentässä. Samat henkilöt ja samat ajatukset, mutta uudelleen puettuna. Kuin keisari Soinin uudet vaatteet.
Loikkareiden uudesta logosta tulee väistämättä mieleen S-kaupan logo. Sekin on nyt halpuutettu.
Tämä oli loikkaripuolueen viimeinen taisto. Ja hyvä niin, sillä Juudas Iskariot pienen kannattajakuntansa kera ei ansaitse paikkaansa suomalaisessa politiikassa.
…………….
Klikkaa oheisia painikkeita, jotta tämä blogi ja media saavat uusia lukijoita. Anna sanan kiertää.
Tekstin aiheet:
Suomalaisten kannalta oli todella härskiä tuohua tuo joidenkin henkilökohtaisten hillotolppien säilyttäminen ja äänestäjien pettäminen. Miten voi tolkun ihmisinä pidetyt, sortua noin halpaan? Kaikilla ei ollut edes omaa hillotolppaakaan.
Vaikka kyllähän vastaavaa tapahtuu erilaisten pyramidihuijausten tai nigerialaiskirjeiden muodossa.
Orpo pelasi taitavaa peliä,”arvopohjineen” ja valitettavan monet hurahtivat. Takuulla suurin osa katuu, mutta korjausliike on mahdoton.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Soinin tarina on surullinen. Jos olisi ollut rohkeutta pari vuotta sitten, paljolta olisi säästytty. Ja oletan, että olisimme suurin puolue. Mutta kun pakoloispolitiikan määritti Paavi, ja Isä-Timo halusi vain pestä saapuvien jalkoja, tulos oli se mikä oli. Ja nyt kaveri on kansakunnan yhteinen kusitolppa, jonka jokaista ulostuloa leimaa katkeruus. Kun kaveri samalla näkee Ruotsidemokraattien nousun, voi mieliala jossakin määrin heilahdella.
Kun itsensä petti, mitään ei jäänyt jäljelle. Sattuvasti sanottu.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti