”Ikävä tosiasia on viisasta tunnustaa ennenkuin on viimeinen pakko; välttää ehkä kanveesin.” Näin pohti kepun vanhaisäntä Seppo Kääriäinen puolueensa nykytilaa.

Syystäkin, sillä kepu roikkuu rotkon reunalla. Kynnet ovat vielä kiinni kalliokielekkeessä, mutta vaalipäivänä ne irtoavat. Kuinka syvälle rotkoon kepu putoaa ja pääseekö se sieltä koskaan pois, on Suomessa harjoitettavan politiikan kannalta merkittävä asia.

Kääriäinen näyttää ymmärtävän, että kepu teki väärän arvovalinnan vuonna 2015, kun Sipilä lupasi kotinsa maahantulijoille. Kansalaiset jäivät silloin miettimään, että miksi Sipilä ei ole tehnyt samaa suomalaisille kodittomille. Kyse oli arvopohjasta.

Kääriäinen näyttää ymmärtävän, että kepu teki väärän arvion myös vuonna 2017, kun Sipilä suostui Orpon ehdotukseen heittää perussuomalaiset ulos hallituksesta. Kyse oli silloinkin arvopohjasta.

Kepun sisäpiirissä laskettiin, että on mentävä kokoomuksen perässä lusikoimaan samalle punavihreälle kaukalolle. Arveltiin, että vain sieltä löytyy riittävästi puuroa eli puolueelle kannatusta.

Se oli väärä valinta, joka tehtiin pitkälti punavihreän median ja muun mukasuvaitsevaiston luoman mielikuvan innoittamana. Ei nähty, että arjen todellisuus punavihreän kuplan ulkopuolella on jotain aivan muuta.

………
Klikkaa oheisia painikkeita, jotta tämä blogi ja media saavat uusia lukijoita.