Kataisen-Urpilaisen ja Stubbin-Rinteen hallitusten ohjelmiin kirjattiinkaksi isoa asiaa: sote- ja kuntauudistukset. Niistä jälkimmäinen tyrmättiin kuntakentällä ja on nyt täysin kuollut ja kuopattu. Se aiheutti valtavasti ylimääräistä vaivaa kuntien virkamiehillä ja luottamushenkilöillä. Kuntien normaali kehittäminen on ollut liki pysähdyksissä tämän vaalikauden. Todella edesvastuuton operaatio hallituksilta.

Vaalikauden alussa istuin eduskunnan kuppilassa ministeri Henna Virkkusen kanssa samassa pöydässä. Totesin silloin hänelle, että kuntauudistus tullaan torjumaan. Ministeri piti näkemystäni jonkinlaisena huumorina. Myöhemmin hymy hyytyi ja Virkkunen ”pakeni” Brysseliin.

Toinen suuri hanke on ns. soteuudistus. Kolme vuotta hallituspuolueet yrittivät siitä keskenään sopia, mutta eivät onnistuneet. Oppositiopuolueiden tuella saatiin aikaiseksi ratkaisu, jota aluksi kehuttiin, mutta joka tarkemmassa tarkastelussa on osoittautunut toteuttamiskelvottomaksi.

Tämä on asiantuntijoiden lähes yksimielinen arvio. Esimerkiksi Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan professori Arto Haveri oli perjantaina eduskunnan perustuslakivaliokunnan kuultavana. Hän totesi Ylelle, että ”esitystä ei pitäisi sellaisenaan hyväksyä. Se sisältää suuria ongelmia nimenomaan kansanvaltaisuuden ja kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta.”

Haverin mukaan lakiin esitettävät järjestäjäkuntayhtymät olisivat aivan liian suuria ja niiden tarpeellisuus kyseenalainen. Hän sanoo, että näin paljon kunnallista itsehallintoa ei pitäisi sitoa lakisääteisillä kuntayhtymillä.

”Järjestäjäkuntayhtymissä tulisi olemaan jopa 60 kuntaa. On selvää, että yksittäisten kuntien vaikutusmahdollisuudet niissä olisivat minimaaliset.

Lakiesitys merkitsisi sitä, että noin puolet tai jopa vähän yli kuntien tuloista ohjattaisiin suoraan järjestäjäkuntayhtymälle, joka myöskin päättäisi siitä, korotetaanko kuntien maksuosuutta. Eli kunnilla ei olisi enää mahdollisuuksia juurikaan päättää verotuloistaan.”

Ylen uutisessa Haveri epäilee, että ”tätä ei ainakaan nykyisessä muodossaan pystytä perustuslakivaliokunnassa viemään läpi esitetyssä ajassa. Vaadittavat muutokset ovat sen verran suuria, että uudistus pitkittyy”.

Haveri pitää mahdollisena, että perustuslain kannalta isoin ongelma, viisi aluetason järjestäjäkuntayhtymää, haudataan.

”Aika helposti tulee sellainen ajatus mieleen, että edettäisiin ratkaisuun, jossa luovuttaisiin aluetason kuntayhtymistä ja yhdistettäisiin sekä palveluiden järjestäminen että tuotanto maakuntatason kuntayhtymiin. Ja jos niille vielä valittaisiin suoralla vaalilla, kuntavaalien yhteydessä, oma päätöksentekoelin, silloin kansanvaltaisuus voitaisiin turvata ja rahoitusongelma välttää.”

Haverin näkemyksen allekirjoittaa suurin osa asiantuntijoista. Se myös vastaa perussuomalaisten peruskunta-piirikunta -mallia, joka julkistettiin viime vuoden kesäkuussa. Äskettäin myös esim. EVA eli Elinkeinoelämän valtuuskunta asettui samantyyppisen ratkaisun kannalle.
On siis parasta, että nykyinen sotesoppa kipataan tunkiolle. Ongelmakohdat korjaava keitos pantakoon hellan reunalle kypsymään niin, että se valmistuu pian vaalien jälkeen.